SirJuzzi wrote: Kauankos sinä niitä rumpuja olitkaan soittanut?
kohta tulee 12 vuotta täyteen. Kaksi eri settiä olen omistanut, käynyt tunneilla 10 vuotta, ja suorittanut 1/3 tutkinnon rumpujen soitossa.
SirJuzzi wrote: Kyllä se niin on, että mitä paremmin lyöt, sitä paremmalta _rumpu_ soundaa, ei suinkaan kalvo. Monet rumpalit mättävät lujaa mutta raskaasti, eli kapula viipyy kalvolla liian pitkään, jolloin rumpu soi huonommin. Napakka, terävä isku tuottaa paremman soundin. Lisäksi on olemassa sellainen asia kuin dynamiikka. Se vaatii vielä enemmän taitoa, että pystyy soittamaan hiljaa mutta siten että soundi on kunnollinen ja soiton tarkkuus ei kärsi.
Onhan tuo totta että kapulan kalvoon jättäminen aiheuttaa sen että ei tule yhtä hyvä ääni kuin napakassa iskussa, tämä on selviö. Ja kuten jo sanoin, dynamiikasta sen verran että taannoin levytin Toto-coverin jossa soitetaan yhden käden kuudestoista osia mutta vain joka toinen isku aksentoidaan, alkaen toisesta iskusta eli ta_TA_ta_TA ja niin edelleen. On muuten kinkkistä verrattuna siihen että aksentoisi ekan iskun. Hiljaa soittaminen on todellakin taitolaji, jossain jazzissahan sitä lähinnä käytetään. Heviä ja Rockia on vähän hankala soittaa hiljaa.
SirJuzzi wrote: Ja jos sanot että Wintersunin levyllä on aivan paskat soundit, niin kysyn vaan että millä ihmeellä sinä sitä levyä kuuntelet. Ja jos se soundi on paska, niin sanopa levy, jolla ei ole paskat soundit. Vastaukseksi ei sitten tällä kertaa kelpaa joku Sentencedin, The 69 Eyesin tai Nightwishin levy - kerro joku tyyliltään lähemmäs samankaltainen.
No minä olen sitä omilla Sennheiserin luureilla kuunnellut. Ja tarkoitin paskalla sitä että rummut ovat mielestäni niin uskomattoman tyhmän ja luonnottoman kuuloiset että en osaa edes kuvailla. Ja jos haluat melodisen blackin saralta levyn jossa ei ole paska soundi, suosittelen erittäin lämpimästi tutustumaan Dissectionin tuotantoon. Levyt tehty Ruotsissa miksauksia myöten. Tyyli on melodinen black metal eli samaa mitä Mäenpään tekele edustaa
SirJuzzi wrote:
Se täytyy kyllä Wintersunista sanoa, että blastbeatin liikakäyttö sotkee musiikkia toisinaan hieman epämiellyttävästi. Jatkuva, älyttömän nopea virvelin paasaaminen tuottaa sellaisen äänen, joka suttaa taakseen älyttömän määrän yksityiskohtia muiden instrumenttien äänistä.
Täysin samaa mieltä. Hahto on kovan luokan soittaja mutta kaatunut levyllä liian itseään toistaviin ratkaisuihin eli juuri mainittuun saman ruoskimsen viljelyyn joka raossa.
SirJuzzi wrote:
Diablon Renaissancella on kuulemma triggeröimättömät, tai vähintään äärimmäisen vähän sampleilla maustetut rummut. Samaa väitettiin jossain vaiheessa Nightwishin Oncesta, tiedä sitten miten totta se on. Korvani eivät suoraan sanoen erota parhaista soundeista, että onko kyseessä triggeröity vai pelkästään nauhoitettu soundi. Tukutuku-powermetallilevyillä on kyllä kuultava haitta joko triggeröinnistä, tai liiasta kompressoinnista (luulisin): soitto alkaa kuulostaa jossain vaiheessa käsittämättömän konemaiselta, varsinkin jos kaikki itse soiton epätasaisuudet on säädetty tietokoneella pois.
Näin on. Ja Diablon juttu on totta. Nightwishin Oncesta sen verran että kyllä siinä on triggerit 95 % varmasti ollut käytössä, väittäisin. Ja varmaan tiesitkin että Warmenin Beyond Abilitiesillä on joka hiton rummussa triggeri, ja sen kyllä kuulee heti. Power-metal levyillä triggeröinnistä on todellakin haittaa, juuri mainitsemastasi konemaisuuden riskistä johtuen.
SirJuzzi wrote:
Jos sitten kaikki Karmilan soundit kuulostavat teistä munattomalta, sliipatulta paskalta niin kuunnelkaa vaikka nuo kaksi viimeisintä Diabloa. Kyllä sitä puuteriposkisoundiakin sitten löytyy *cough*sonata*cough*, mutta on liioiteltua haukkua kaikki Mikon miksaukset sellaisiksi. Lisäksi joissain tapauksissa "puuteroiminen" on pakkojuttu, jos nauhoitettu lähtökohta on surkea. Liian rupista soundia on myös ikävä kuunnella. Muistan esimerkiksi, kun Hifi-lehdessä oltiin arvosteltu Children of Bodomin Hatebreeder. Soundista sanottiin, että kuulostaa siltä kuin äänittäjä ei olisi ollu aivan täysin tehtäviensä tasalla, mutta sen jälkeen nauhat ovat menneet osaavampiin käsiin.
COB:n Hatebreederillä onkin mielestäni huonoimmat soundit kolmesta uusimmasta Bodari-levystä. Uusimat Diablot nyt ovat ihan siedettäviä, mutta se varmaan johtuu pitkälle myös siitä että Diablon hoviäänittäjä Oittinen ei ole mikään ihan pelle äijä. Ja jos itse haluat kuulla miten Karmila voi epäonnistua, kuuntele ihan huviksesi Northerin Death Unlimited. Basarit kuullostavat lähinnä pesuvadin pohjilta ja kitara repii korvia niin että tuntuu että siellä on sirkkeli ollut päällä studiossa
SirJuzzi wrote:
Mutta itseänikin kyllä tosiaan ottaa edelleen aivoon Karmilan soundeissa se samankaltaisuus. Ekvalisointi, syvyysvaikutelma, panorointi, instrumenttien integroituminen toisiinsa. Ja tosiaan sitten kun tarvitaan triggeröintiä, käytetään aina samankuuloisia sampleja ja ilmeisesti vielä miksataan ne samalla tavalla (vai mikä siinä on, että kun huhujen mukaan esim. Hiili käyttäisi myös samoja sampleja, mutta lopputulos _on_ eri kuuloinen?) Tietysti jokaisella on työskentelytapansa ja ominaissoundinsa, mutta jos miksaa niin paljon samantyylistä musiikkia kuin Karmila, niin olisi minusta edukkaampaa kaikille Mikon ulkopuolisille osapuolille että lopputulokset olisivat hieman yksilöllisempiä.
Siitähän minä tässä olen eniten suuttunutkin että Karmilan työskentelytapa tuntuu olevan seuraavanlainen:
-Bändi tuo nauhat hänelle,
-Karmila komentaa bändin kahville häiritsemästä
-Karmila miksaa samoilla vanhoilla sampleillaan koko levyn
-Karmila antaa sen bändille ja toteaa "tämmönen tuli, kelpaa varmaan".
Täällä on tosiaan sanottu että Hiili käyttää samaa samplea kuin Karmila mutta en voi kuin ihmetellä sillä jos nyt kuuntelee noita Hiilen soundeja niin ovathan ne basarit ihan erilaiset kuin Karmilan levyillä. Ja Hiili tosiaan tekee joka levylle erottuvat soundit, ei sellaista liukuhihnasoundia kuin Karmila. Karmilan miksaukset on ahdettu Hiileen verrattuna aivan tukkoon ja sen kuulee siinä että musa kirjaimellisesti tukehtuu. Ilmaa ei Karmilan tuotoksista löydy millään, mutta Hiilen jälki kyllä on tilavaa ja raikasta.
SirJuzzi wrote:
Miten tähän sitten päästäisiin? Miten on mahdollista, että sama mies luo monia erilaisia soundimaailmoja? En tiedä, mutta luulisi sen nyt olevan mahdollista, kun kuitenkin _eri_ miksaajat saavat aikaan keskenään erilaista jälkeä.
Tähän on sanottava sitten se että kun Nino tapansa mukaan teilasi senkin tietämäni että Hiili miksaa eri laitteilla kuin Mikko, niin sori Nino, olet väärässä. Hiili miksaa käyttäen omia laitteitaan jotka taitavat olla hieman eri kaliiberia kuin Mikon käyttämät kamat. Hän toi omat kamansa esim. CCCP-studiolle jonka omistavat Amorphiksen Sande ja Nicu ja kas kummaa, kun kuuntelen tässä siellä nauhoitettua demoa niin hupsista, soundi tulee ensimmäisenä vastaan aivan loistavana. Ja jos väität edelleen että Hiili ja Mikko käyttävät samoja laitteita, niin vielä enemmän voi sitten ihmetellä miten Hiili repii niistä samoista laitteista kuitenkin paljon monipuolisempaa jälkeä?!?
Hiilen tekeleistä ei samankaltaisuuksia juurikaan löydy mutta Mikon miksaukset ovat kaikki lähes tulkoon samaa liukuhihnakamaa.
Jotain äijän työskentelystä kertoo se että siinä missä Hiili miksasi Devilsiä n. biisin päivävauhtia, miksaksi Mikko Sonatan Winterheartsin yhteensä 3 tunnissa, eri päivinä pienissä osissa.(Varma tieto)