Ensimmäinen erä tätä kamppailua oli mielestäni ennenkaikkea Halosen tappio. Vielä keskiviikon vaalitentissä (MTV3) Halosen kannatuksen ilmoitettiin olevan 55 prosenttia - neljässä vuorokaudessa kannatus laski lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Mielestäni ensimmäisellä kierroksella ei ollut varsinaista voittajaa vaikka mm. Niinistö kaavatti äänisaalistaan ja sai ksavatettua eroa Vanhaseen.
Nyt ollaan erässä kaksi, kehän punaisessa nurkassa ehdokas Halonen ja sinisessä nurkassa ehdokas Niinistö. Vaikka Niinistön vaalikampanjan mukaan "Vastakkainasettelun aika on ohi", kyllä tässä löytyy aika montakin vastakkainasettuvaa teemaa ja kokonaisuutta.
Vasemmisto vai oikeisto?
NATOon vai ei?
Mies vai nainen?
jne.
Halosen kausi ei ollut mielestäni mikään menestys. Kaikkein pahimmalla muistelen päätöstä poistaa maamiinat - fiksu päätös puolustusvoimain ylipäälliköltä heikentää maamme puolustustasoa ja uhrata siihen satoja miljoonia euroja - nämä eurot otettiin takaisin vain lakkauttamalla varuskuntia ja samalla lopettamalla satoja työpaikkoja.
Joitakin tyhmiä kommentteja tuli myös kampanjan loppusuoralla. Tasa-arvossa ei ole mitään vikaa, mutta mielestäni tasa-arvo on myös kirjaimellisesti tasa-arvoa eikä yhtäaikaista miesten sorsimista ja naisten jalustalle nostamista. Marraskuussa Halonen sanoi, ettei mies voi kasvattaa lasta kuten nainen. Tämä on mielestäni törkeä loukkaus miehiä ja yh-isiä kohtaan. Halonen on myös ajanut hedelmöityshoito-oikeutta lesbopareille ja yksinäisille naisille - vain naisille. Itse tulen pitämään tiukasti kiinni lapsen oikeudesta sekä äitiin että isään, mielestäni ja mm. Sigmund Freuden mielestä lapsella tulee olla molemmat. Jos vähemmistöille hakee jotain tämäntyylisiä oikeutta, mielestäni silloin pitäisi suosia joko kaikkia vähemmistöjä eikä vain tiettyjä.
Vaikka eduskunta saattaakin hyväksyä lain täysistunnossaan ja äänestyksessään, laki astuu voimaan vasta sen jälkeen kun presidentti on hyväksynyt ja allekirjoittanut lain. Halonen vastusti uutta tekijänoikeuslakia, mutta silti hyväksyi sen?
Mitä ovatkaan joidenkin entisten presidenttiemme merkittävimmät saavutukset ja asiat, joista heidät muistetaan?
Risto Ryti: Johti Suomea vaikeina sota-aikoina ja teki ovelasti omissa nimissään Ryti-Ribbentropp -sopimuksen, joka oli yksi merkittävimmistä sota-ajan sopimuksistamme ja varmasti niistä hyödyllisin.
C.G.E. Mannerheim: Kaikkien aikojen suurin suomalainen jo silloin.
J.K. Paasikivi: Loi Suomelle ulkopoliittisen linjan, vei Suomea eteenpäin ja kohti länsimaita jopa kovan Neuvostoliiton tarkkailun alla.
Urho Kekkonen: Jatkoi linjaa ja loi siihen oman lisänsä. Mies ei ollut kaikkien mieleen, mutta mies teki oikeita ratkaisuja maamme tulevaisuuden kannalta.
Martti Ahtisaari: Miehen kaudella Suomi nousi lamasta yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Matkusteli paljon edeltäjiinsä verrattuna, teki Suomea tunnetuksi maailmalla. Presidenttikautensa jälkeen erittäin luotettu ja arvostettu sovittelija, Kosovon ja Acehin rauhan pääarkkitehti.
Tarja Halonen: Suoristi George Bush nuoremman kravaatin, kierteli alennusmyyntejä lippis päässä, kaatui Pori Jazzeilla, heikensi merkittävästi maan puolustustasoa, onnistui parissa vuodessa (kannatus oli parhaimmillaan jopa 70% muutama vuosi takaperin) heikentämään omaa kannatustaan jops kymmeniä prosenttiyksiköitä.
Tämä vertailu sen takia, että Tarjalta puuttuu mielestäni presidentin tärkein ominaisuus: JOHTAJUUS. Arvostetuimmilla presidenteillämme sitä on ollut. Jos Suomeen tulee uusi lama tai muuten vaikeat ajat, Tarja ei pysty johtamaan meitä siitä pois kohti parempaa tulevaisuutta. Tarja on puhunut paljon hyvinvointiyhteiskunnasta, sen säilyttämisestä ja kehittämisestä, muttei ole kertaakaan esittänyt suoria ratkaisuja siihen.
Itse tulen äänestämään myös kakkoskierroksella Sauli Niinistöä.
En tarkoita sitä että Saulikaan olisi täydellinen ehdokas. Saulilla on kuitenkin paineensietokykyä, luonnetta, selkeitä mielipiteitä, tulevaisuudenvisioita ja kykyjä tehdä vaikeitakin ratkaisuja - juurikin niitä johtajaominaisuuksia. Hänen valtionvarainministerikaudellaan laman runtelemasta pikkuvaltiosta tuli maailman kilpailukykyisin maa ja hyvinvointivaltio, hänen ministerikautensa on yksi pisimmistä, mitä Suomessa on koskaan ollut. Saulin kampanjateema "työväen presidentti" (muut ehdokkaat ovat sekoittaneet puheissaan kaksi eri asiaa - työväen ja työväenLUOKAN - eletäänkö vielä 2000-luvullakin luokkayhteiskunnassa?) on varmasti ollut monille yllätys, mutta mies puhuu tässäkin asiaa - työ ja sen arvostaminen on hyvän tulevaisuuden tärkein perusta. "Hyvä valtiontalous on köyhänkin paras ystävä", totesi toinen valtionvarainministeri, Niinistön aisapari Suvi-Anne Siimes aikoinaan.
Toivon ja uskon jokaisen äänioikeutetun käyttävän oikeuttaan toisella kierroksella, ja olevan mukana valitsemassa uutta presidenttiä.
Tarja Halosen sanoin: "Kansa EI käyttänyt mahdollisuuttaan valita presidentti jo ensimmäisellä kierroksella..." Mielestäni kansa käytti mahdollisuuttaan ja hyvin käyttikin
![Wink :wink:](./images/smilies/icon_wink.gif)