Sonata Arctica

[WeekWarrior]

Don't say a word kuulostaa kyllä sellaiselta että: OLIS PITÄNYT JÄTTÄÄ SINKKU OSTAMATTA!!. Ei vaan jaksa kiinnostaa, tälläinen tasapaksuus.

[Lightyear]

Don't Say a Word on mielestäni loistava Sonata biisi, mutta World in My Eyes ei kolahda alkuperäisenä eikä coverina, vaikka Sonatan versio on hiukan parempi.

[StratoPummi]

Joo, Dont Say a Word kuulostaa joka kerta hiukan paremmalle. Tosin epäilen, että se hirveän kauaa jaksaa kiinnostaa. Luultavasti pitää sopivasti tunnelmaa yllä, kunnes itse levy ilmestyy.

[Figaro1]

Älkää vetäkö kukaan dunkkuun mutta sanonpa sen että levy sisältää paljon parempiakin biisejä kuin tuo sinkkubiisi. Yleensähän sinkkubiisit eivät ole niitä levyn parhaita biisejä, vaan sellaisia tuttuja ja turvallisia perusbiisejä

Tulisi jo se 11.päivä että saisi levyn kaupasta

[JouNi@Arcticmetalsha]

Figge on oikeessa! sama homma oli mun kohalla ainaki Nemon kaa että kun se tuli nii oli se hyvä ja sitä kuunteli mut sitten kun sain koko levyn jäi Nemo vähemmälle..pikkuhiljaa jääny koko levyki.

vanhassa vara parempi

ja kenekäs ei tarttekaa maksaa senttiäkää uudesta sonatasta sain rippilahjaks lahjakortin Epe´siin ja samalla tulee ostettua varmaa se sinkkuki nii saa koko kortin käytettyä.

[Xeemu]

Niinpä... Toisilla taas sattuu olemaan juuri tuolloin snytymäpäivä.

[SirJuzzi]

Minulla on samana päivänä. Sonatan levyn ilmestyminen samana päivänä on pyhäinhäväistys.

[Alexi]

Parhaillaan soi metalliliitosta toi blinded no more ja se lupailee ainakin minulle oikeen hyvää uudesta levystä.

[belated]

Singlen ja Levyn soundi on kyllä hirveetä puuroa.. Miksaus ja masterointi on aika epäonnistunut :/ Eka luulin, että vika oli vain mp3:ssa, mutta single kuulosti sitten aivan samalta. Hienoja biisejä tosin..

[Figaro1]

Soundeissa nyt ei ole mitään ihmettelemistä kun tietää että Mikko "Plastic" "Mä tiedän kaiken miksauksesta ja teen vain Hyvää Soundia" Karmila ne on vääntänyt

[JouNi@Arcticmetalsha]

no voi metsä jos näin on belated sanoo

kuulin Don´t Say A Wordin just muutama päivä sitten radiosta ja täytyy sanoo että toivottavasti itse levylät löytyis hieman parempaa kamaa..
DSAW on keskiverto SA biisi mutta jotai siitä puuttui tai sitten vaatii vain enempi kuulemista

että levyä odotellessa..

[Sir. Decadence]

Äh, ei ne soundit nyt niin puuroa ole ainakaan minusta.
On sitä parempiakin miksauksia kuultu, mutta ei se nyt albumia pilaa kuitenkaan.
Minä sitten olen nyt koko albumin kuunnellut muutamaan kertaan (ei saa ampua/kuristaa/hirttää munista/jne.) ja ehdottomasti ostan sen, se on loistava, mutta ei voita minusta Winterheart's Guildia, Reckoning Nightilla kun on jotain biisejä, jotka eivät oikein iske, kun taas Winterheart's Guildilla iskee kaikki yhä edelleen melkein 1,5 vuoden jälkeen (paitsi Victoria's Secret ei enää niin kovaa).
Noh, on se kuitenkin hieno levy ja jotkut biisit ovat ehdotonta Sonatan parhaimmistoa, uskallan kai sanoa ainakin vielä (mieli muuttuu näes) että Reckoning Nightilta löytyy Sonatan paras biisi.
Jooh, ja minusta Don't Say A Word on erittäin hyvä biisi, albumiversio tosin rutkasti sinkkuversiota parempi, että älkää nyt haukkuko biisiä sinkkuversion takia.

[VariuS]

My Selene on ihan saatanan kova veisu

[classic]

Itse tuskin uskallan Sonatan uutta levyä hommata. Niiden musiikki on meikäläisen mielestä laskenut kuin lehmän häntä Ecliptican jälkeen. Winterheart's guild on kertakaikkiaan biisillisesti ja soundillisesti semmoinen, että ei siitä sen enempää. Harmittaa että tuli ostettua aikoinaan.
Ehkä sitä on kasvanut tästä musiikkilajista ulos. No, kaikki hyvä loppuu aikanaan.

[Figaro1]

Itse tuskin uskallan Sonatan uutta levyä hommata. Niiden musiikki on meikäläisen mielestä laskenut kuin lehmän häntä Ecliptican jälkeen.

Ja minun mielestäni se on vaan parantunut. Ecliptica kuullostaa lähinnä(bändi sanoi samaa)demolta joka on vain tuotettu hyvin. Kieltämättä samoja juttujahan bändi kierrättää mutta poweria voi soittaa vain niin monella tavalla...

Winterheart's guild on kertakaikkiaan biisillisesti ja soundillisesti semmoinen, että ei siitä sen enempää. Harmittaa että tuli ostettua aikoinaan.

Biisit ovat mielestäni parasta Sonataa ikinä, vaikka onkin sanottava että(kuten kaikilla Sonatan levyillä)pari aikalailla fyllibiisiäkin löytyy. Soundeista nyt sen verran että luonnollisuutta ja aitoutta ei soundeista löydy, yllätys kyllä kun tietää kuka ne on vääntänyt. Mutta jos Tony ja Make eivät olisi olleet hommassa mukana, en uskalla edes ajatella miltä levy kuullostaisi.

[ozzie]

Näyttää siltä että päästään kuulemaan uusia biisejä livenä...
26.11 Lahti, Sibeliustalo ja 27.11 Tampere, Pakkahuone. Sinne.

[Helu]

Kyllä tuo Sonatan sinkku kuullosti jälleen erittäin lupaavalta ja se että Tampereella keikka 27.11 on vielä parempi asia Keikkaa ja uutta levyä odotellessa

[JSM]

Olen tässä tehnyt vertailua promon ja NB:n ennakkokuuntelusivun biisien välillä ja pannut merkille, että NB:n sivuilla olevat biisit potkivat aikas huomattavasti paremmin perseelle kuin promo, joten vahvasti vaikuttaa siltä, että promolla ei ole viimeiset versiot biiseistä vaan ne parhaat versiot kuullaan vasta kauppaversiossa mikä sinällään on hyvä homma.
Joten tuotannon liika kritiikki voidaan toistaiseksi jättää pois ja säästää se kauppaversioon, jos siinä jotain krititsoitavaa on.
Pitää vielä tehdä muutama kuuntelu.

[Figaro1]

vahvasti vaikuttaa siltä, että promolla ei ole viimeiset versiot biiseistä vaan ne parhaat versiot kuullaan vasta kauppaversiossa mikä sinällään on hyvä homma.

Tämä on yleinen käytäntö. Se japanin versio joka mulla levystä oli koneella oli kyllä ihan "täydellinen" mutta promoissa biisejä todella pätkitään ja ne soundaavatkin erilaiselta kuin itse levyllä.

11.10 pitäisi tulla vissiin kauppaan tuon Sonatan? Pitää varmistaa että silloin on rahaa

[Huliisi]

6. 10. tulee jo.

[skar]

Uusi levy sitten pamahti kauppoihin. Täytyy sanoa, että on aika uudenlaista sonata arcticaa. Ajat jolloin sanottiin, että sonata soittaa samanlaista musiikkia kuin Stratovarius on nyt viimeistään ohi, tosin mun mielestä sitä aikaa ei oo koskaan ollutkaan.

Pirun rauhallisen levyn tekivät. Se samaanaikaan harmittaa ja on loistava juttu. Parasta biisiä on ihan turha alkaa etsimään, mutta levyn helminä pidän biisejä :
blinded no more
Dont say a word (albumi versio)
My Selene
The boy who wanted to be a real puppet

Parasta musiikkia ehdottomasti elements pt. 1 jälkeen! Suosittelen

Seuraavassa vielä imperiumin arvostelu

http://www.imperiumi.net/alb_2.php?id=2566

[Mormegil]

Reckonin Night on kyllä helvetin hieno tekele, jolla ei oikeastaan ole yhtäkään ruokottoman huonoa kappaletta eikä yhtäkään Last Drop Fallsin tapaista imelää balladia. Palautti minun uskoni Sonataan.

[skar]

eikä yhtäkään Last Drop Fallsin tapaista imelää balladia. Palautti minun uskoni Sonataan.

Mikäs toi "shamandalie" on jos ei äärettömän imelä balladi. Totta kyllä on ettei last Drop fall iskeny muhunkaan kun ehkä pari päivää. Shamandalie sitä paitsi on aika kaunis biisi. Sellainen tytöille soitettava!

Tossa imperiumin arvostelussa shamandalieta verrattiin muuten A Drop in the Ocean biisiin.

[Mormegil]

Mikäs toi "shamandalie" on jos ei äärettömän imelä balladi.

Tavallinen balladi.

[skar]

Tää menee chattailyks jos sanon pelkästään että shamandalie on mun mielestä äärettömän imelä balladi. Eli

Ite olisin jääny odottamaan tolta SA:n uudelta levyltä tosiaan vielä vähän enemmän sitä paljon parjattua "tubla pasaria" . Toisaalta lyriikat on kyllä aika upeet. Lisäks Harvoin kuulee niin hyvin kohdalleen osuneita puhuttuja osioita kun "reckoning night" levyllä.

Sen sijaan toi instrumentaali pätkä"reckoning day, reckoning night" kyllä harmittaa. Aivan liian rauhallinen sillä silmällä katsottuna, että levyn kuuntelee ns. läpi. Ainakin vielä joutuu usein skippaamaan sen.

[belated]

Livenä kuulostivat eilen hyvältä Kauhajoella. Harmittaa vaan, että seitsemänkielinen kitara otti ja hajos kesken viidennen biisin. Ironisesti tuo kappale oli "Broken".

[Sir. Decadence]

No, toisella topicilla jo kommentoin Reckoning Nightia, mutta kommentoidaan tähän nyt vielä, kun on tullut vähän enemmän sen jälkeen kuunneltua sitä.
Eli ei yllä minusta kokonaisuutena Winterheart's Guildin tasolle, mutta on kuitenkin toisiksi paras Sonata-albumi.

Vielä viimeksi aukenemattomat biisit ovat auenneet paremmin, kuten Ain't Your Fairytale, joka ei kyllä vieläkään ole mikään älyttömän loistelias biisi mielestäni.
Ihan hyvä kuitenkin.
TBWWTBARP (huh!) on auennut myös paljon paremmin, se on erittäin hieno biisi.

Blinded No More on erittäin hyvä biisi, kun olen lukenut, että jotkut eivät pidä kauheasti.
No, minä pidän.
Parhaita ovat kuitenkin Don't Say A Word, Wildfire ja White Pearl, Black Oceans.
Ja minusta Reckoning Day, Reckoning Night on ihan kiva instrumentaali siinä ennen Don't Say A Wordia.
Toisaalta aika yksinkertainen.
Mutta aika paljon parempi instrumentaali kuin Revontulet.

Minusta ainakin on hyvä, että tuplabasareita ei ole ainakaan liikaa.
Kyllä biiseihin pitää pystyä saada se jokin muutenkin kuin käyttämällä vain tuplabasareita.
Vaikka kuuntelen minä tuplabasareitakin, kunhan niitä ei ihan mauttomuuksiin asti tunge biiseihin.

[Figaro1]

Tuplabasarin yletön käyttö on minunkin mielestäni ärsyttävää. Heviä voi soittaa aivan hyvin ilman sitä jatkuvaa tukutukuakin.

Vaikka en vielä levyä omistakaan(olen ostanut Japanin painoksen jonka saaminen Arimanin ovelle vie luonnollisesti jonkin aikaa), olen sen siis jo kuullut ja pidin siitä aivan yhtä paljon kuin edellisistäkin, ehkä vielä vähän enemmänkin.

Ja nyt kun Sonatasta puhutaan, niin uusimassa Infernossa on parin sivun mittainen artikkeli bändistä

[skar]

Mulla on pistäny myös silmää, että kuoroja käytetään aiempaa enemmän. Biiseihin tulee sillä tavalla aika hienoo mahtipontisuutta.

En oo varma, että onks se "kitarasankari" Liimatainen joka vetelee monesti mukana, mut mun mielestä hyvin sopii Kakon äänen sekaan.

[Mormegil]

Lisäks Harvoin kuulee niin hyvin kohdalleen osuneita puhuttuja osioita kun "reckoning night" levyllä.

Tuota olisi minunkin pitänyt muistaa kehua. Ei tule mieleen toista levyä jolle ne osiot sopisivat yhtä hyvin, eivätkä kuulosta siltä kuin ne olisi väännetty sinne pakosta. Ja onhan Nik Van Eckmannilla myös perkeleen hieno ääni.

Ja nyt kun Sonatasta puhutaan, niin uusimassa Infernossa on parin sivun mittainen artikkeli bändistä

Kolme aukeamaa itseasiassa.
Ja ensi numerossa Rhapsody, jiihaa.