Stratovarius Community

elikkä elikkä... tossa riparin takia piti eilen ristirockissa käväistä ja aattelin kysyä että mitä mieltä ovat ne jotka on heavy gospelia joskus kuullu?

mun mielipide oli sellanen että tämä bändi Oratorio soitti ihan hevin kuulosta heviä, mut en sitten tiä mikä oli kun ei kuitenkaa ollut nii hyvää.. tätä ny on vähän vaikee selittää mut toivottavasti tajusitte
elikä ihan ookoo heviä mut jokin siinä oli ettei sen kummemmin kolahtanut.

Kuunnelkaapas kaikki sellaista bändiä kuin Tourniquet!
Siinä on teille hevi-gospelia parhaimmasta päästä!

Minä olen ehdottomasti koko suuntausta vastaan. Kuin piru kirkossa ikään.

Ja onhan noita bändejä tullut kuultua jonkin verran, melko yleishyvä mielipide on, että musiikki on yleensä melko keskinkertaista/huonoa ja suurin intressi "musiikkiin" on oman sanoman julkituonti.

Oh, yllätyin kun moinen topic oli kyhätty tänne. Itse olin eilen myös kyseisessä tapahtumassa, ja en todellakaan keräämässä mitää hemmetin riparipisteitä vaan ihan omasta tahdosta. Ja pidin kuulemastani kokonaisuudessaan, järjestelyt olivat mainiot.

Oratorio, en ollut aiemmin kuullut livenä ja nyt missasin ensimmäiset 5 minuuttia kun olin syömässä. Ihan pätevä bändi livenä, ei yllättänyt mutta osaavat hommansa. Kunhan vielä tekevät lisää keikkaa ja uusia biisejä niin varmasti kehittyvät entisestään. Ja jos "hevistä" puhutaan, niin The Rain edustaa myös jotain tämän suuntaista. Ja ei, bändi ei koskaan petä! Jälleen kerran mahtava suoritus, entistä rankempana. Biisejä oli myös sovitettu uudelleen, erityisesti "Kiitos" kipaletta. Sitten vielä, sellainen poppoo kuin Terapia. Ei ole koskaan minulle kolahtanut juurikaan, nyt hieman väreilyä aiheutti ensimmäisen kerran. Turhan paljon räminää ja laulusta ei saa tarpeeksi selvää. Aggressiivinen ote ja melkoinen uho toki edelleen!

Lopuksi, yleisesti "gospel" hevi ja metal kelpaa minulle siinä mikäli laadukasta, ja sellaista löytää nykyään yhä enemmän ja enemmän. On toki löytänyt ennenkin jos vain on viitsinyt hieman vaivaa nähdä tai asia kiinnostanut. Asian puolesta olen ehdottomasti.

Eräs tuttuni soittaa gospelmetallibändissä ja mie kyllä tykkään siitä kun hullu puurosta . Hirveästi en ole tutustunut gospelheviin,koska tarjontahan on aika rajallista...Mutta esim. tuo edellä mainittu The Rain on ihan hyvä myöskin .
Eli eipä minulla mitään vastaankaan ole.

*Elina*: mainosta nyt hieman, mikä bändi on kyseessä jossa tuttusi soittaa? %)

nii ei musta hevigospelis mitää vikaa oo..että jos joku tykkää nii mikäs siinä sitten ja ens vuonna aijon isoseks ja ehkä toivon mukaa sieltä pystyis kyhään jonkilaisen bändiremmin

En ole sellaiseen törmännyt eikä kyllä kiinnostakaan. Saattavat osata soittaa ja laulaa, mutta tuollainen gospel-musiikki yleensäkin tekee oloni kiusaantuneeksi kun en niihin oppeihin usko.

No juu, enpä ole kauheasti kuullut... mutta Oratoriota olen kuunnellut... ja täytyy sanoa että aluksi se oli minusta hyvää mutta nykyään ei... sanat olivat minusta aivan hirveitä... en voinut sietää... jotenkin se usko paistaa minulle sieltä komeasti läpi -ja vaikka kuulun kirkkoon niin olen aika pitkälle ateisti- jonka takia en vain yksinkertaisesti jaksa sitä... Kuunnelkoot joku sitä jos haluaa...

eilen taas riparitouhuja suoritellessa nuorten kahvila illassa kirkon nuokulla kuuntelin siellä esiintyvää bändiä jonka nimi oli BW tai jotai sinne päin mutta forssasta kuitenkin ja ne esitti sen ihan sairaan hyvän kappaleen kuin Hän Puhuu ja se on sen verta hyvä että aijaijjai

muistaakseni kuulin ton kappaleen joskus aikasemminkin ja taisi olla ristirockissa.

joo eli se bändi olikin MB että jos ketään kiinnostaa

Mun mielestäni on ihan hienoa, että löytyy näitä erilaisia suuntauksia. Kaikille jotain. Kyllähän uskovaisistakin löytyy raskaamman musiikin ystäviä, ja kiva, että heille löytyy muitakin vaihtoehtoja kuin körttivirret tai toisessa ääripäässä "saatanalliset säkeet".
Itse en ole gospelheviin tutustunut, sillä ateistina minua ei kiinnosta uskonnollisen sanoman levittäminen musiikissa, oli se sitten heviä tai mitä tahansa. Ainoa "jeesusbändi" jonka tunnen, oli Stryper joskus 80-luvulla. Silloin se oli ihan jees, nykyään kuulostaa lähinnä naurettavalta! (Tosin naurettavaksi sen tekee ihan muut asiat kuin gospelsanoitukset).
Eli summa summarum: mikäs siinä, mutta ei ole minua varten kuitenkaan.