Stratovarius Community

Eli:

Haluan kysyä mielipidettänne. Hyvä kaverini(ei, en kirjoita itsestäni vaikka varmasti niin luulette)rippasi Winampilla itselleen Straton levyt tietokonelle ja myi itse cd:t pois. Mielestäni tämä on oikeutettua mutta mitä mieltä te olette? En nyt valitettavasti voi laittaa mitään printtiä tänne mutta olen aivan varma siitä että Suomen lain mukaan jokainen levyn ostanut saa tehdä siitä "muutaman" kopion joko itselleen tai kavereille. Laittomaksi homma muuttuu vasta kun aletaan myymään noita kopioita.
Kaverini ei koe huonoa omatuntoa koska "hän on kertaalleen levyistä maksanut" ja mielestäni tuo on ihan totta. Ja jos oikein haluan ivailla, totean että jos levyjen kopiointi omaan käyttöön olisi täysin laitonta, niin miten sen mahdollistavien laitteiden(eli polttavien asemien)myyminen voisi olla laillista?

Ja nimimerkin seppiskis takaa löytyvälle hemmolle: Alan ymmärtää mitä sanoit kun kerroit levyjen olevan helpompi kuunnella koneelta

PS. Kuka keksii mitä sigini on peräisin?

EDIT: Nyt vasta huomasin typot

Olet kyllä ihan oikeassa, eli ostamistaan levyistä saa tehdä itselleen kopion. En kuitenkaan tiedä mitä laki sanoo tästä kuvaamastasi tapauksesta. Vai sanooko mitään. Toisaalta esim. musiikin lataaminen netistä on laillista, joten vaikea uskoa, että tuo ei olisi. Kyseinen henkilö on kuitenkin jossain elämänsä vaiheessa maksunut kyseisistä tuotteista jotain.

Polttavien asemien laillisuuden voisi perustella vaikka tarpeella varmuuskopioida omia tiedostojaan. Eihän P2P-ohjelmistoissakaan sinänsä mitään laitonta ole, ihmiset vaan käyttää niitä "vääriin" tarkoituksiin.

Laillista, mutta ei suinkaan tuon kopiointi pykälän takia. Suomessa vain ei ole kiellettyä omistaa kopioita tekijänoikeuksilla suojatuista tuotteista. Ainoastaan ohjelmistot taitavat olla suojattuja eli niitä ei saisi kopioida. Tosin aika moraalitonta mielestäni, eikä suinkaan oikeutettua, koska tuolla olen kerran maksanut levystä periaatteellahan voitaisiin Suomessa ostaa yksi levy ja aina kopioida se seuraavalle. Näin jokaisella suomalaisella olisi se levy ja strato saisi sen muutaman euron (jos niinkään paljon) mitä niille tuosta levyn myynnistä tulisi. Käytännössä siis kun ostat levyn niin ostat sen käyttöoikeuden. Laki tulee varmasti muuttumaan tähän suuntaan melko pian. Yleinen pelko vain on että omaan käyttöönkin kopiointia rajoitetaan ja ostajan oikeuksia poletaan tällä tavalla.

Itse aiheeseen mulla ei juuri ole mielipidettä, mutta olen itse asiassa itsekin tehnyt joskus samoin; mulla oli muutama levy joita en juuri koskaan kuunnellut ja jotka halusin pois hyllystä. Pistin ne siis kirpparille myyntiin. Sitä ennen rippasin ne kuitenkin koneelle, jos nyt kuitenkin joskus tekisi mieli kuulla niistä piisi tai pari... Levyistä taisin saada 3-5 €/kipale.

Mutta ennekuin tuohon viimeiseen kommenttiin kukaan tarttuu: on ihan sama sainko levyistä euron vai 100 euroa. Periaatteestahan tässä on kysymys.
Mulla ei ole asiasta kovinkaan rikollinen olo... mulla kun ei yleensä ole tapana juurikaan levittää kopoita virallisista levyistä, saatika sitten myydä.

(Yllä olevassa sana 'juurikaan' tarkoittaa että olen kyllä esim. työkaverille joskus lainannut jonkun levyn mutta siinä se sitten lähinnä onkin)

Figaro1 wrote: PS. Kuka keksii mitä sigini on peräisin?

WASPiahan tuo, "Inside the Electric Circus".
Hyvä biisi hyvältä, tosin mielestäni turhan aliarvostetulta levyltä.

Kaivan tämän topicin esiin antaakseni itselleni sekä muille kiinnostuneille varman vastauksen jonka juuri hiljan kuulin.

Levyjen kopiointi on sallittu jos teet itsellesi varmuuskopion tai esim. kaverille "muutaman" kopion. Tämä "muutama" on kieltämättä erittäin typerä kohta mutta pointti siis on se että jos minä teen kahdelle kaverille kopion ja he eivät sitä levitä, ei syytettä voi nostaa. Niin ikään levyjen imurointi netissä on myös laillista mutta jakaminen ei.(toinen hieman huvittava kohta). Ja jos minä siis annan kaverille TDK rompun jossa lukee tussilla bändin nimi ilmaiseksi, on se huomattavasti lievempi rikos kuin se että tosiaan poltan Straton hitit rompulle, pistän etiketiksi bändin logon ja kanteen bändin kuvan nimellä "best of Stratovarius" ja rupean myymään levyä tukuttain.

Mitä tulee tähän kaverini Strato-tapaukseen, vastaus kuuluu että ei, kaverini ei ole tehnyt yhtään mitään rangaistavaa.
Hän on kertaalleen levyistä maksanut ja Stratovarius kertaalleen häneltä rahat saanut joten se että hän otti levyt itselleen netistä uudelleen ilmaiseksi, ei ole muu kuin omantunnon kysymys.

Itse olen tasan yhdelle henkilölle polttanut cd-levyjä. Neljä kappaletta. Kaksi niistä oli kokoelmia eri bändeiltä, yksi Diablon levy ja yksi King Diamondin. Kyseessä on vielä tyttöystävä.

Itse olen ostanut kaiken musiikin mikä koneeni mediaplayerissä on ja koskaan en ole netistä tiedostonjako-ohjelmalla musiikkia netistä hakenut. Kuulostaa varmasti oudolle nykypäivisin, koska kukaan ei ainakaan "in real life" usko sanaani.

Jos joku hyvä kaveri pyytää jotain levyä polttamaan, niin kyllä sen voin hyvällä omatunnolla tehdä itse maksamastani levystä, ikäänkuin lahjana kaverille. Jos kyseessä on minulle jokin erityisen rakas bändi, niin kehoitan kyllä kaveria ostamaan lätyn mielummin, rahatilanteesta riippuen. Tulee siitä jokatapauksessa ainakin potentiaalinen fani ja hyvä työ bändinkin puolesta on siten tehty.

Ps. Eikös netistä lataaminenkin ole nykyään laissa kiellettyä? Eikös lakia vähän aikaa sitten muutettu siihen suuntaan. Eihän sitä valvoa voi, mutta lakimoraalisesti siitäkin voi olla jotain hyötyä.

Jälleen on lisättävä omakin kanta tähän loppumattomaan keskusteluun. Tuo että myyt levyn käytettynä eteenpäin jollekin pitäen itselläsi kopion ei ole missään määrin hyväksyttävää. Bändi ei saa käytetyn levyn siirtymisestä henkilöltä toiselle senttiäkään. Se on loppujen lopuksi aivan sama ostanko käytetyn levyn vai imutanko netistä, lopputulos bändin kannalta pyöreä nolla.

Jos musiikista joskus olet jotain maksanut se ei tarkoita ikuista kuunteluoikeutta, jos myyt levyn pois, menetät samalla "käyttöoikeuden", oma mokasi sitten jos jäit miinuksen puolelle, myyntimiehen taidoistahan se vaan on kiinni saatko rahasi kokonaan vai osittain takaisin

Jaakko,

Ikävä kyllä olet väärässä.

Ja jos miettii jotain Ariman Tradingia jonka varastossa on 2000 levyä niin sinä olet siis sitä mieltä että jokaisen käytetyn levyn myytyään minun pomoni tulisi tilittää siitä korvausta levyn tehneelle artistille ja sen julkaisseelle yhtiölle? Jos Arimanin toiminta olisi laitonta, en sitten millään jaksa uskoa että "pulju" olisi pyörinyt jo vuosia samalla periaatteella.
Bändi saa jokaisesta uutena myydystä levystä rahaa, ja siihen on tyydyttävä. Ei voi oikeasti ajatella niin että a)minä ostan xxx-levyn, bändi saa rahaa, b)myyn sen kaverille, ja joudun maksamaan bändille rahaa, c)kaverini myy sen eteenpäin ja joutuu maksamaan bändille rahaa.
Jos tuo nimittäin toteutuisi, olisi Suomessa Hieman erilaista muusikoilla.
Ja tämä laki-kiekurat paremmin kuin hyvin tunteva perhetuttuni
sanoi aivan samaa mitä hra Moony sanoi, eli kun henkilö X on kertaalleen jotain tuotteesta maksanut, sen käyttö-oikeus siirtyy hänelle.

Laillista eli ei, puhuinkin moraalista. Tarkoitankin vaan sitä että jos miettii kenelle haluaa rahansa antaa... Se että siirrät rahasi levyn uutena ostaneen henkilön taskuun ei hyödytä bändiä. Eli yhtä hyvin käytetyn levyn ostamisen sijaan voisit imutella sen ilmaiseksi. Tietty onhan se mukavampi että on kourassa oikea levy kuin koneella jotain ämppyjä, sikäli tietysti tavara kiertoon jos jollain ei itsellä sille enää käyttöä ole. Ainoa näkökohta mikä ehkä käytettyjen levyjen kaupassa silti hyödyttäisi musiikintekijöitä yleisesti ottaen on se, että levynsä myyvä ehkä silläkin rahalla ostaa uutena jonkun toisen levyn ja juuri siksi myykin että saisi siihen rahaa.

Ja sehän pitää vielä näissä kysymyksissä ottaa huomioon että lait on laadittu silloin kun kopiointi ei ollut ihan niin helppoa kuin nykyään, varmaankin vinyyliajalle pääpiirteittäin nuo pykälät viittaavat Laki ja oikeus eivät tässäkään tapauksessa kulje käsi kädessä koska laki on byrokratiaa ja oikeutta ei voi pakottaa kaavaan.

Jaakko wrote:Tarkoitankin vaan sitä että jos miettii kenelle haluaa rahansa antaa... Se että siirrät rahasi levyn uutena ostaneen henkilön taskuun ei hyödytä bändiä.

Mutta samalla voi miettiä sitten huutokauppojen moraalia jossa tekijälle ei mene rahaa ostamastasi teoksesta/tuotteesta.

Huutokaupoissa yleensä kai myydäänkin lähinnä uniikkituotteita joista ei ole liikkeellä satojatuhansia kopioita . Kerran myyty, niin se on myyty, eri asia levyjen kohdalla joita on tarkoitus myydä massoittain. Jos tuo kopioiminen+edelleenmyyntikuvio viedään äärimmilleen, tullaan lähelle p2p-kuviota, yksi ostaa levyn ja loput ovat laittomia kopioita

Sitten kun saan hommattua liikaa kovotilaa, niin olisi tarkoitus siirtää kaikki omat levyt tietokoneelle. Yksinkertaistaa asioita huomattavasti.

siis sehän on lainmukaan sallittua kopioida dvd,video,cd.. ym juttuja omaan käyttöön vaikka varastokaupalla. mutta jälleenmyyminen/netissä levitys on rikos.

omia levyjä oon laittanu koneella koska tykkään kuunnella musaa samalla ku istun tässä.

mutta tosta en ollukaa enne kuullu et joku rippais ja myis levyt pois.. kummaa sakkia.. no ite oon kans miettiny et jotai vanhoja levyjä vois tosiaa myydä kirpparilla pois ja saada vähä taskurahaa, ostaa vaikka sukkia..

[JouNi] wrote: mutta tosta en ollukaa enne kuullu et joku rippais ja myis levyt pois.. kummaa sakkia.. no ite oon kans miettiny et jotai vanhoja levyjä vois tosiaa myydä kirpparilla pois ja saada vähä taskurahaa, ostaa vaikka sukkia..

Syy kaverin menettelyyn:

Hän koki että ei ole enää niin suuri Straton fani että jaksaisi levyjä kuunnella. Kuitenkin hän ajatteli että perkele "kaljapäissään niitä biisejä tekee kuitenkin joskus vuonna 2007 kuunnella" ja hän sitten "turvasi selustan" laittamalla levyt ennen myymistä koneelle. Ja loppua viestistäsi en taida kommentoida. Mutta itsekin kyllä voisin kuvitella että minulle voisi käydä juuri noin: Johonkin bändiin on aivan kyllästynyt ja myy levyt pois mutta sitten parin vuoden päästä vanha suola janottaa ja tekisi taas mieli niitä kuunnella.

selkeällä suomenkielellä siis VARMUUSKOPIO levyt

Ja mä harvoin levyjä ostelen mutta mun mielestä just levyjen hohto on siinä että ne on tallessa vielä vuonna 2007 kun kovalevyt on ehtiny hajota jo moneen kertaan. Ja kyllä mulle kummasti vieläki uppoo joskus -98 ostettu poppi sopivina annoksina ja kovasti kaduttais jos oisin hevikuumeessa ne menny pois myymään.

kuitenki joka aikakaudella omat musansa ollu nii turha niitä myydä pois, eihän kukaan myy vanhoja valokuviakaan tai muuta "muisto-esineitä"

on se mun mielest iha ok pistää itse maksamansa musiikki koneellensa.. ja myydä levyt pois jos nyt sit rahaa tarvii. eikä sellaisestakaan tarvii mitää numeroa tehdä että jos polttaa kamullensa jonku levyn. vaikka sillä tavallahan ne piraatit leviiki ku toine polttaa toiselle ja toine levittää nettii ja plah, plah vaikee juttu mun pienelle päälle....

Jaakko wrote:Huutokaupoissa yleensä kai myydäänkin lähinnä uniikkituotteita joista ei ole liikkeellä satojatuhansia kopioita . Kerran myyty, niin se on myyty, eri asia levyjen kohdalla joita on tarkoitus myydä massoittain. Jos tuo kopioiminen+edelleenmyyntikuvio viedään äärimmilleen, tullaan lähelle p2p-kuviota, yksi ostaa levyn ja loput ovat laittomia kopioita

Mutta eihän auto- tai huonekalu-huutokaupassakaan välttämättä osteta uniikki tuotteita.. esim joku Toyota Corolla suurimpia automerkkejä/malleja siltikään kukaan ei joudu auton valmistajalle maksaa siitä että saa auton käsiinsä jostain huutokaupasta. Mielestäni sama pätee käytetyissä levyissä sun muissa tavaroissa

Ei helvetti
Aloin ihan ääneen nauramaan tätä käytettyjen levyjen myynnin kriminalisointia

Itse olen kuullut sellaistakin että lain mukaan saat jakaa tiedostoja "lähipiirillesi". Laki ei määrittele kuinka suuri on lähipiirisi. Se voi siis olla esim. tämän foorumin käyttäjät. Jotain tommosta oli joskus hesarissa...

Netistä saa imuttaa niin paljon kuin omatunto kestää mutta levittää et saa mitään.

Off-topic: Isäni kertoi, että mm. hänen nuoruudessaan 1970-luvulla oli yleistä, että kun tuli uusi levy, kaveriporukan yksi jäsen osti sen ja muut kopioivat sen häneltä kasetille. Kun ilmestyi seuraava kiinnostava levy, porukan toinen jäsen osti sen ja kaikki kopioivat sen jne. Tämä oli kuulemma aikanaan ihan yleistä toimintaa.

Asiaan. Jos itse olen joskus myymässä jotain levyäni, varmasti kopioin sen koneelleni ennen myyntiä. Levyn tehneet ihmiset ovat saaneet itselleen kuuluvat rahansa ostovaiheessa, sen jälkeen levy on minun omaisuuttani ja saan tehdä sillä mitä itse haluan.

En tiedä onko tämä totta, mutta tarina kertoo Juice Leskisen tilanneen taksin. Mies meni sisään autoon, kertoi kuskille mihin ajaa ja kuuli radiosta oman biisinsä. Kuski alkoi tietenkin valittamaan korkeista TEOSTO-maksuista ja päätti saarnansa kommenttiin, etteikö se riitä että maksaa biisistä kerran ja saa sen jälkeen kuunnella sitä ihan miten lystää. Tähän Juice kommentoi: "Sitten minäkin varmaan saan tämän kyydin ilmaiseksi, koska maksoin sinulle tämän saman matkan kuskaamisesta jo viime viikolla."

Hyvin repäisty Juicelta

Mutta on aivan totta että kun ostat levyn, siitä menee rahat kerran sen tehneelle muusikolle ja julkaisseelle yhtiölle ja sen jälkeen se on sinun.
Ja koska polttavien asemien myynti on edelleen sallittu niin varmaan käyttökin on...

Itse siirsin juuri erään 3 cd:n livepaketin mp3siksi omalle koneelle ja näin voin kuunnella koko keikan läpi ilman taukoja ja sitä vaivaa että vaihtaa levyä 3 kertaa.

Curry wrote:Off-topic: Isäni kertoi, että mm. hänen nuoruudessaan 1970-luvulla oli yleistä, että kun tuli uusi levy, kaveriporukan yksi jäsen osti sen ja muut kopioivat sen häneltä kasetille. Kun ilmestyi seuraava kiinnostava levy, porukan toinen jäsen osti sen ja kaikki kopioivat sen jne. Tämä oli kuulemma aikanaan ihan yleistä toimintaa.

Kyllä meillä oli tuota vielä 90-luvulla, vaikka ei nyt mitenkään noin järjestelmällisesti, että olisi vuorotellen osteltu. Silloin vaan kun kaveri sattui ostamaan hyvän levyn (tai usein kasettiversion), se piti tietenkin nauhoittaa omalle kasetille. Levyjä tuli tuolloin ostettua tosi harvoin. Jotenkin vaan levyt olivat olevinaan kauhean paljon kalliimpia silloin, mutta ei kai sitä rahaa sitten ollut paljon. En tosin ollut noina pop-aikoina vielä mikään musiikkifriikki niin kuin nyt, mikä saattaa myös vaikuttaa.