Stratovarius - Stratovarius

[Tulenkantaja]

Olikohan tuo ihan asiallinen...? Vaikka eihän minulla ole varaa naputtaa...

[Skyggeboy]

Nyt tuli tuo levy ostettua. Maksoi Anttilassa vain 16.95.
Ehkä Straton paras levy ikinä. United on vielä parempi kuin Singlessä oleva editoitu versio. Land of the ice and snow kuulosti aluksi vähän oudohkolta, mutta kun se kappale kunnolla alkoi niin se kuulosti tosi hyvältä. Ehkä parhaimmat biisit levyllä ovat: Fight!!, Land of the ice and snow, United ja Back to Madness. Loistavaa kamaa täynnä tuo koko levy.

[shaz]

Nyt tuli tuo levy ostettua. Maksoi Anttilassa vain 16.95.
Ehkä Straton paras levy ikinä. United on vielä parempi kuin Singlessä oleva editoitu versio. Land of the ice and snow kuulosti aluksi vähän oudohkolta, mutta kun se kappale kunnolla alkoi niin se kuulosti tosi hyvältä. Ehkä parhaimmat biisit levyllä ovat: Fight!!, Land of the ice and snow, United ja Back to Madness. Loistavaa kamaa täynnä tuo koko levy.

Juu, itsekin ostin tänään Free Record Shopista digipakkina kyseisen lätyn, hintana aika suppeat 18€.
Allekirjoitan edellisestä kommentista jokaisen ylistyslauseen mutta haluaisin vielä lisätä, että uusi ja suoraviivainen tyyli todella sopii mielestäni Stratoille kuin.. krhm.. "nyrkki silmään", jos näin voi sanoa.

Hieno suoritus bändin jätkiltä yhtäkaikki, onnittelut!

[Pikkusielu]

Millainen tuo kansisysteemi on digipakissa? Kestääkö se vai ovatko nurkat heti rutussa?

[Xeemu]

Melko kestävältä vaikuttaa. Eipä se kyllä ole tuossa kuin päivän vanhentunut, mutta tuskinpa ne ihan heti paskana on.

[Skyggeboy]

Nyt oon levyn kuunnellu useamman kerran läpi. Täytyy sanoa, että helvetin hyvää kamaa stratolta. The Land of the ice and snow on kyl niin hyvä, että ai ai. Mitä enemmän levyä kuuntelen sitä paremmalta se kuulostaa. Nyt sitten vain odottelemaan tuota DVD:tä

[Pikkusielu]

Melko kestävältä vaikuttaa. Eipä se kyllä ole tuossa kuin päivän vanhentunut, mutta tuskinpa ne ihan heti paskana on.

Kaipa se minunkin on uusittava tilaukseni digipakista... ja ostaa ehkä se normaalikin koristamaan hyllyä... ja ehkä hankkia ensin hieman rahaa.

[classic]

Kylläpä täällä ylistetään levyä melkoisesti Olin jo vähän miettinyt että jaksanko hommata koko levyä, mutta kyllä huomenna juoksen levykauppaan heti ensi tilassa nämä luettuani. Kirjoittelenpas tähän sitten omia mietteitäni kunhan olen kuullut biisit..

[fenderer75]

Hieman levyarviota:

-Maniac Dance-

Hieman popahtava vaikutelma jää. Soolo on kuin suoraan 80-luvulta
(Judas Priest), erittäin vivahteikas veto kokonaisuudessaan. Kertosäe
pienoinen pettymys, mutta toimii useamman kuuntelukerran jälkeen.
Tuo kieroutuneella tavalla mieleen Metallican uusimman peltipurkki-albumin, tosin hyvällä tavalla. Sopivasti raskas, mutta melodikas.

-Fight-

Pysytään edelleen turvallisesti 80-luvun puolella uusien soundien
kyydittäminä. Levyn ainoa biisi, jossa voisi hitaamman rumpalin uskoa käyttävän tuplia. Tarttuva kertosäe. Soolossa mukavasti yhdistelty efektejä ja totuttua Timon tyylitajua. Jotenkin tuo kertosäkeessä mieleen
I'm still alive-biisin. Tosin huoooomattavasti hitaampana. Timo laulaa
jonkin verran totuttua aggressiivisemmin.

-Just Carry On-

Olisi suomenkielisillä teksteillä ehdotonta tanssilavakamaa. Miksi
tämä ei ollut sinkkubiisinä...? Tarttuva kertosäe. Timon laulu kovin
pinnassa...tarkoituksella? Uskotaan näin. Hyvä soolo ilman turhaa revittelyä.

-Back To Madness-

Ehdottomasti yksi levyn vahvimpia raitoja. Mahtava aloitusriffi (se säröllinen). Silmät kiinni ja luulet olevasi keikalla. Kertosäe biisin
nimen veroinen, sopivasti aggressiivisuutta. Tenorikin vetää elämänsä
kyllyydestä. Soolo alkaa hyvin, mutta turhaa mitäänsanomatonta irrottelua soolon lopussa Elementsien tyyliin.

-Gypsy In Me-

Reipas rallatus. Vie hyvin itseään eteenpäin. Alusta tulee mieleen Destiny-levyn jokin biisi. Kertosäe on ilmeisesti mietitty krapula-aamuna ennen sitä korjaussarjaa. Paranee kuuntelukertojen myötä. Kitarat kantavat hyvin biisin loppuun asti.

-Götterdämmerung-

Raskaampaa osastoa. Kitarariffit toimii ja soolossakin on jotain kummallista syvyyttä. Sitten on pistetty mukaan hieman Iron Maideniakin
keskiosan kitarassa, hyvä näin. Toimii tuossa yhteydessä hyvin. Todella raskas kertosäe, jonka olisi voinut biisin lopussa antaa feidata...ei sitä Aatua sinne olis tarvinnu jättää taustalle.

-The Land Of Ice And Snow-

Mukava lähes puhdas nyyhkyballadi, siis ilman sitä raskaampaa osiota.
Kitarat kuin suoraan Foreverista. Mielipiteet jakava biisukka.

-Leave The Tribe-

Tämäkin Todella raskasta. Kainulainenkin ilmeisesti kuunnellut sydämensä tykytystä ja nakuttanut samaa tahtia biisin alkupuolella.
Ei kuulu kyllä suosikkeihini levyllä. Ei huono, mutta jotenkin karun
oloinen vedätys. Varmasti paranee kuuntelukertojen myötä, koska
pistää miettimään...

-United-

Ai tätä elämää. Kuin uudestisyntynyt Wings Of Tomorrow. Positiivisuutta
täynnä ja Uuden bändin intoa. Kertosäe räjäyttää tajunnan ja nostaa karvat pystyyn. Raskaus läsnä tässäkin rallatuksessa. Kitarat todella vahvoja. Ehdottomasti Straton paras biisi vuosiin ja hyvä lopetus lätylle.

Kokonaisuutena biisitarjonnaltaan Stratovariuksen vaihtelevin albumi mielestäni. Epästratomaisia ralleja ja niitä tuttuja ja pitkästä
aikaa lähes puhdas balladimättö akustisine kitaroineen.

Peukut pystyyn!

[dragee]

En ole uutta levyä hankkinut mutta kuullut kyllä ja ainakin ne jotka väittävät bändin jämähtäneen paikalleen saavat Stratovarius-levyn myötä pitkän nenän ja peukun perseeseen Tarttuvimpia biisejä pitkään aikaan ja hienoa että "reunion" tunnelma välittyy levyltä jollain tavalla mitä en kuitenkaan osaa selittää. Jaa että miksikö en osta levyä? Siksi että en omista enää edellisiäkään paitsi tietokoneellani ja en koe haluaisin levyä ostaa varsinkin nyt kun olen sen jo kuullut.

Ja itse olet Arimanilla duunissa? Ajattele jos kaikki imuroi levynsä netistä, niin sultahan menisi duunipaikka kokonaan.

[IceBreaker]

Kuten vähän arvelinkin, LP painos julkaistaan vasta myöhemmin. Airo saanee sen myyntiin mahdollisesti ensi viikolla, mutta digipäk-versio on jo matkalla. Kun saan lätyn käsiini ja kuunneltua läpi, eiköhän tämä viesti mene sitten muokattavaksi, aivan kuten tein MD singlenkin kohdalla.

Eipäs menekään, kun tänne on tullut sellainen määrä uusia viestejä, ettei kukaan tuota vanhaani enää jaksaisi sieltä etsiä. Mutta asiaan, kuitenkin pienen varoituksen kera:
Varoitus, päätelmät tehty vasta kahden kuuntelukerran jälkeen, mielipiteet voivat muuttua levyn avautuessa enemmän.

Etukäteen mainostettiin mahdollisesti jopa suuriakin muutoksen tuulia uudella levyllä. Mutta loppujen lopuksi sieltähän paljastui vanha tuttu Stratovarius soittamasta. Kyllä edelleen kuulee, ketkä musiikkia ovat tehneet. Vaikkakin aiemmin tärkeitä Strato-"elementtejä " onkin jätetty kokonaan pois, kuten tuplabasarit, tilulilusoolot, biisien nopeus sekä jo liiankin tutuksi tullut Mikko Karmilan lujitemuovisoundi. Lisäksi levyltä kuulee, että Stratovarius ei enää ole powermetallia soittava yhtye, vaan nyt tehdään rokahtavaa melodista metallia. Hyviä sekä huonoja puolia löytyy ja koska materiaali on nyt melko suoraviivaista, minulla kestää ehkä jonkin aikaa, ennen kuin biisit avautuvat kokonaan. Kun en ole erityinen suoraviivaisen perusmelodisen metallin ystävä.
Levyn uusi soundimaailma on todellakin varsin pirteä ja tuo nyt myös bassonkin esille. Saattaa sopia jatkossa hyvin Porralle, joka on Kainulaista kuuluvampi soittaja. Kenties livenä johonkin biisiin voisi upottaa bassosoolonkin, ettei jäisi vain täytteeksi biisien väliin. Mutta mikä erottuu selvimmin on sekä Kotipellon vahva laulu (ääni toimii myös hieman raskaammin, ja onkin yksi koko albumin vahvimpia puolia) sekä Jörgin voimakas rummutus ilman tuplia. Viimeistään nyt selviää, ettei Stratovarius toimi ilman näitä kahta herraa. He ovat korvaamattomia.
Maniac Dance ei ole minusta heikoin lenkki vaan itse asiassa sopii levylle eeppisempien ja hitaampien kappaleiden joukkoon lyhyempänä hittipotentiaalisena biisinä tasoittamaan tunnelmaa. Onhan se nyt kyllä jo kirjoitettu yleistiedon sanakirjaan, että MD:n kertosäe on biisin haittapuoli. Mutta muutenhan se iskee melko lujaa. Fight!!! sen sijaan on minullekin levyn parhaimpaa antia, periaatteessa se on levyn nopein veisu, jonka kertosäe on pahuksen tarttuva ja miellyttävä. Lisäksi loppupuolella Jörg pistää rummuistaan todellakin parastaan, uskomatonta rummutusta. Biisistä ei näy löytyvän mitään vikaa ja sitä kuunnellessa tulee voimakas tunne moshaamiseen. Toivottavasti jatkossa livekamaa, Fight!!! rocks! :headbang:
Just Carry On on ensimmäinen biisi, joka herättää minussa ristiriitaisia tunteita. Aluksi käsitin sen olevan takuuvarmaa materiaalia, joka toimii, mutta ei. Se ei toimi ainakaan Stratovariuksen biisinä, sillä se on yleisilmeeltään liian kevyt. "Poppismeininkiä" muuten raskaalla levyllä. Arvostukseni putosi tämän biisin suhteen.
Näin aluksi Back to Madness ei minua miellyttänyt aivan niin paljon kuin enemmistöä tässä ketjussa. Alku on ihan sopivaa, hieman tuo mieleen Elements pt1:n sekä joitakin Thunderstonen biisejä. (+ Starbuckin läsnäolo, mies kun oli yhtä tärkeässä osassa Kivesten Land of Innocencessakin) Mutta se kertosäe, OMG sitä on vaikea pitää mitenkään onnistuneena. Jos ja kun Julkimo piti Gypsy in Me:n olematonta kertosäettä kehnona, alittaa tämän senkin riman. Varsinkin siinä tenorilauluosuuden, soolon sun muun jälkeen uudelleen toistettuna. Ei nappaa minulle. Myöskin tenoriosuus oli melko erikoinen ja toi mieleen, että Tolkki saattaisi olla käyttänyt sitä vastaavanlaisena tunteitaan ilmaisevana tehokeinona kuin Dreamspace-biisissä sitä omituista väliosaa. Hulluus on voimissaan, mikä ei välttämättä ole kuitenkaan hienon ideansa tavalla onnistunut ratkaisu. Sekava puheensorina ja Starbuckin puhe korostavat jokseenkin mahtipontisuutta ja Jörgin lasten ääntely olikin ihmeen lyhyt. Biisin yleisilme on kuitenkin tenorilauluosuutta ja typerää kertosäettä lukuun ottamatta mainio.
Gypsy in Me oli sellainen hyvin neutraali veto Jensin ei pilipalityylisellä soololla höystettynä. Voi avautua paremmin myöhemmin, mutta huono se ei nytkään ollut. Sävelkulultaan jokseenkin tutuntyyppinen, kuten muutama muukin on huomannut. Kuitenkin vaikutti siltä, että biisissä ei ole lähes ollenkaan kertosäettä, mikä voi antaa jokseenkin oudon kuvan. Niin häipyvä lyhyt pätkä se siellä on.
Mutta sitten räjähti pankki, Götterdämmerung ei olekaan mikään hidas turhanpuhuva veto, kuten sitä on jossakin ehditty mainostaa, vaan näin alun perusteella yksi levyn parhaimmista biiseistä - ellei paras. Tuttua mahtipontisuutta ja heijastumia Episoden aikoihin. Oikeastaan minulle tuli säkeistöosuuksista mieleen jopa Kotipellon mahtipontinen soolobiisi Chosen by Re ja kertosäe kulkee hieman Babylonin tapaan. Lopussa todella Zenith of Poweria hoetaan aivan liikaa, mutta loppupuolelle kääntyvä Jensin osuuden nousu yhistettynä ensin ihan erottuvasti kuuluvaan Aatun puheeseen sekä myöhemmin psykedeelisenoloiseen Jensin outroon parantaa biisiä. Miinuksena pitäisin liiallista pituutta. Lyhyempänä toimisi vielä paremmin.
The Land of Ice and Snow alkaa loistavasti Kotipellon a capella laululla ja jatkuu haikeana aina "sotiin viittaavaan" säkeistöön saakka, jolloin rummut tulevat mukaan. Sanat ovat kuin kultaa - anteeksi Pohjolan ikijäätä ja sitä alkaa odottaa miltä biisi kuulostaa livenä. Olettaisin, että jengi lähtisi Foreveriäkin helpommin mukaan, ainakin täällä koto-Suomessa. Mutta melodialtaan biisi on hieman ontto ja häviää sen vuoksi Foreverille kokonaisuutena. Kuitenkin biisi uppoaa settilistaan kuin veitsi voihin.
Leave the Tribe kuulosti raskaalta ja toi jokseenkin mieleen jopa R.J. Dion. Biisi vaatii todennäköisesti lisää aikaa avautuakseen, mutta toimii kyllä jo nyt. Tulee olemaan levyn kärkipäätä. Hyvää vaihtelua Stratoille tehdä jotakin raskasta.
United on singleversiota selvästi erilaisempi, kenties ehkei niin puhdas kuin Edit-versio. Mutta sanat sekä kertosäkeistö ovat huippua. Unohtamatta myös Jensin kosketinsooloa, joka on harvinaisen tyylitelty. Kuulostaa nautittavalta ja ei mene liiaksi tilulilupilipaliksi. Loppupuolella on mielenkiintoinen "lapsikuoromainen" kuoro-osuus ennen torvisoundia, johon singlellä jo ehti tottua. Mielestäni United on myöskin ehdoton livebiisi ja yltää levyn kolmen parhaimman biisin joukkoon.

Epäilisin siis, että suoraviivaisuuden ja raskauden takia Stratovarius ei yllä Straton albumien kärkikolmikkooni, kolmantena olevaa II/Twilight Timea se ei näytä ohittavan kuitenkaan millään, joten olettaisin, että tämä Straton toisenkin osaavan puolen esitellyt uutukainen tulee olemaan siinä viidenneksi parhaimman albumin kieppeillä. Mikäli se avautuu vielä vahvemmin se voi kilpailla Dreamspacen kanssa nelospaikasta. (Minullehan Dreamspace ei ole taivaisiin ylistetty kiekko, vaan sellainen lähes kiitettävä.) Kuitenkaan en voi olla mainitsematta tiettyä heikkoutta albumilla, johon minun erittäin valitettavasti täytyy yhtyä muutoin vastenmielisen Soundin arvostelun kanssa. Että sanoituksista löytyy muutama kummallinen säkeenparsi. Joten siis "miettikää lausetta" "And still they roll like pigs in the mud/While you have the fire burning inside" "mennessänne illalla/yöllä nukkumaan."

Parhaimmat biisit siis: Fight!!!, Götterdämmerung, United sekä Leave the Tribe. Toimivia myös The Land of Ice and Snow, Gypsy in Me ja ehkä Maniac Dance.

EDIT: Kieliasua parannettu ja Just Carry On:ia sekä Gypsy in Me:tä arvosteltu laajemmin.

[Heke]

voisiko joku vähän valottaa tuota digipäkkiä mulle ku ei oo hajuakaan mitä se tarkoittaa! oon menossa kohta ostamaan sen levyn ja ois kiva tietää... onko se limited edition se dikipäkki? mitä extroja siinä on? ja niinku kirjaimmellisesti mitä se digipäkki tarkoittaa? älkee muistelko pahalla...

[Figaro1]

www.digipak.com

Kyseessä on siis pahvinen kotelo johon on maalattu sama kansitaide kun normaalien levyjen papereissa on. Etu on se että digipakin hajottaminen vaatii aikamoisen sankarin siinä missä nuo plexikotelot hajoavat helposti. Yleensä levyjen digipakit ovat limited ja extroja löytyy, mutta ainakin tietääkseni Stratovarius-levyssä ei extroja ole, ainakaan biisejä siis.

[Jonna]

18,99 oli Free Record Shopissa. Normaalihinta oli kyllä joku 23,99. En sitten tiedä miksi se halvemmalla myytiin.

Aika kallista tuolla Free Record Shopissa noin yleensäkin (esim. Oulun liike). Yli 20 € on liikaa yhdestä levystä, varsinkin normaaliversiosta. Sillä hinnalla saisi jo dvd:n.

[IceBreaker]

mutta ainakin tietääkseni Stratovarius-levyssä ei extroja ole, ainakaan biisejä siis.

Niinpä, eli albumin digipäkissä on extroina Maniac Dance -video sekä ns. Rockumentary-dokumentti, jossa haastatellaan enimmäkseen Timoja ja seurataan levyn & videon tekemistä.

[Jonna]

Luettuani tässä topicissa olevia kappalekohtaisia arvosteluja ja yleisiä kommentteja levystä, olen saanut aika ristiriitaisen käsityksen levystä. Toiset sanovat tyylin muuttuneen erilaiseen suuntaan kuin on ollut ennen ja toiset hakevat uusille biiseille vertauskohtia bändin aikaisemmasta tuotannosta.

[Stratofanius]

Toisaalta odotan kärsimättömästi että levyn japanin painos ilmestyisi, mutta samalla houkutus ostaa levyn normaaliversio kasvaa sillä japaniversio ei luultavasti tule ehkä moneen viikkoon myytäväksi.
Digipack houkuttaa myös sisältönsä puolesta, mutta jotenkin pidän paljon enemmän tavallisesta klassisesta kotelosta. Ja kyllähän se japsipainos on pakko saada jos Break the Ice on siellä livebonuksena.

[classic]

Nyt on levy kuunneltu pari kertaa läpi. Kyllähän tuolta levyltä löytyy hyviäkin hetkiä, mutta myös sellaista tasapaksua. Oikeastaan levyn soundi hieman häiritsee, lähinnä kitarat ja laulu. The land of ice and snow kyllä uppoaa suomalaiseen mieleen melkolailla hyvin, oikeastaan siitä sain levyn parhaat vibat - eli tippaa linssiin.

Ei muutos mielestäni ollut kovin suuri. Maniac Dance on hieman eriä mihin on tottunut. Mutta ei tämä valitettavasti päässyt straton eliittilevyjen joukkoon itselläni. Tosin, vanhat levyt ovatkin niin kovaa valuuttaa (kuten episode), että onhan niitä suorastaan mahdoton ohittaa.

[Kenji]

Itellä kävi aluksi niin, että ykskää biisi ei oikee napannu mutta mitä enemmän kuuntelee sitä enemmä niistä saa irti. Kyllä tää on paras plätty pitkää aika Stratolta. Vaikka kyllä ku tossa elements part 2 kuunteli pitkästä aikaa ni ei sekään kyllä huono ollu.

[nefertari]

Kiitokset Stratovariuksen pojille!
Uusi levy on nyt kuunneltu ja hyvältä kuullostaa!Straton uusi soundi on HYVÄ!
Tolkki osoitti taas olevansa musiikkinero! Miten hän osaakin tehdä musiikiksi ajatukset,mielentilat maisemat! Iho nousi kananlihalle ja tippa tuli linssiin jo kun luin pelkästään sanat.Todella vaikuttava levy.Kokonaisuutena suorastaan taideteos.
Kotipellon ääni on upea ja jokainen Stratojäsen tekee taas hienoa työtä.
Kiitos! On hienoa olla Stratofani taas!
Tehkää f***`in hyvä kiertue ja nähdään lokakuussa Suomessa!
Rakkautta ja jaksamista kaikille!

[ForceMajeure1]

www.digipak.com

Kyseessä on siis pahvinen kotelo johon on maalattu sama kansitaide kun normaalien levyjen papereissa on. Etu on se että digipakin hajottaminen vaatii aikamoisen sankarin siinä missä nuo plexikotelot hajoavat helposti. Yleensä levyjen digipakit ovat limited ja extroja löytyy, mutta ainakin tietääkseni Stratovarius-levyssä ei extroja ole, ainakaan biisejä siis.

Toisaalta digipakit rispaantuvat kulmista helposti koska ovat pahvia, varsinkin jos levy on joskus kuljetuksessa... mulla ainakin noi jewel caset kestää paremmin. Otin kuitenkin digin kun se oli halvempi. I'm so cheap!

EDIT: Olen siis sankari!

[Figaro1]

Totta on että digien reunat rispaavat mutta itse olen edelleenkin niiden puolesta ja vahvasti.

[Strato4ever]

Se on vaan harmi jossei paikkakunnalla ole levykauppaa mistä voisi ostaa levynsä, vaan joutuu tilaamaan netistä..Meinaan digipäkeistä järjestään jokainen jonka olen tilannut on ollut jo vähän hajalla jostain nurkasta. Pakkaavat liian tiiviisti esim. Levykauppa Äxässä kun lähettävät nuo, niin ihmekös kun hajoilevat postin kyydissä.

[Bones]

FRS:sta kävin eilen ostamassa uuden albumin, ja tuo Stratovarius Rockumentary oli aika mielenkiintoista katseltavaa. Levy on muutenkin Stratovariuksen parhaimpiin kuuluvia, raskas soundi sopii heille hyvin.

+ Monipuolinen kokonaisuus.
+ Kotipellon lauluääni on parhaimmillaan tällä levyllä.
+ Tolkin kitara, sooloissa mahdoton tilutus on jätetty pois ja riffit ovat loistavia.
+ Nopeat rallit jätetty kokonaan pois.
+ Erikseen esille nostan biisit Maniac Dance, Leave The Tribe, Just Carry On, Back To Madness ja Götterdämmerung (Zenith Of Power).

- Vain 9 biisiä näin loistavaa tavaraa.
- Kansivihkossa saisi olla enemmän kuvia.
- Edelleenkään ei muut ole levylle säveltäneet, vaikkakin sanoituksista vastaavat myös TK ja JJ

Yhteenveto: Stratovarius elää ja heillä menee lujaa!

[Stratowariuz]

Moro kaikille! Olen uusi täällä ja itsekkin tilasin tuon Digipakin CDON.comista, ja täytyy sanoa että levy on aivan loistava!! Raskaampi soundi sopii Stratolle todella hyvin, ja Kotipellon ääni on myös todella hyvä tällä levyllä, jälleen kerran. United on loistava päätös upealle levylle, kerrassaan mahtava biisi. Ja Gypsy In Me on myös mielestäni onnistunut kuten myös Fight!!!

Kokonaisuutena 9 todella upeaa rallia, suuri Kiitos Stratolle!!

Ja täytyyhän tuosta The Land Of Ice And Snowista vielä sen verran mainita että erittäin mahtava kappale sekin. Lyriikat ovat kerrassaan mahtavat.

[Pikkusielu]

Moro kaikille! Olen uusi täällä

Tervetuloa!

[Stratosfear]

Levyn on nyt soinut levysoittimessa useamman kerran ja ensihuumasta on palattu maanpinnalle.

Levyllä on lähes kaikissa kappaleissa yksittäisiä loistavia klassisia Stratovarius hetkiä. Loistavien yksittäisten hetkien ympärille ei ole täysin saatu kehitettyä sitä loistavuutta, mikä tekee Dreamspace - Visions aikaudesta niin hyvän. Stratovarius ei ole missään nimessä yhtyeen paras levy, mutta se tulee heti loisteliaan Dreamspace - Visions aikauden jälkeen.

Seuravalle levylle löytyy parannettavaa juuri siinä, että loistavien yksittäisten hetkien ympärille saattaisiin kehitettyä juuri se loistava kokonaisuus tyyliin Black Diamond tai Visions (Southern Cross). Hyvin lähellä ollaan kuitenkin jo.

Timo Kotipelto yrittää liikaa uudella levyllä. Kotipellon soisi palaavaan siihen rentoon alkuaikojen laulutyyliin ja laulavan matalammalta enemmän. Tietyissä kohdin Stratovariuksella Timo Kotipellolla on selkeästi parannettavaa.

Toivottavasti seuraavalla levyllä jatkettaisiin minhin nyt on tultu ja otettaisiin opiksi tämän levyn puutteista niin tuloksena olisi loistava levy.

Just Carry On pitää saada ehdottomasti livesettiin!

Muuttaisin sen verran settlistaa:
Hunting High And Low --> Just Carry On
Destiny --> Götterdämmerung (Zenith Of Power)

[Pikkusielu]

Parhaimmat biisit siis: Fight!!!, Götterdämmerung, United sekä Leave the Tribe. Toimivia myös The Land of Ice and Snow, Gypsy in Me ja ehkä Maniac Dance.

Olen melkein samaa mieltä näistä (vaikka en olekaan vielä levyä saanut haltuuni mistään, hmm hmm...), mutta minusta Just Carry On, Fight!!! ja Gypsy in me ovat jotenkin keskinkertaisia tai sitten eivät vain minun musiikkimakuuni sopivia. Back to Madness on hivenen liian outo minulle, mutta eiköhän sekin sieltä aukea. No, United, Leave the Tribe, Land of Ice and Snow ja Götterdämmerung ovat ainakin mielestäni mahtavia. Maniac Dance jää sitten siihen väliin lillumaan.

[Stratowariuz]

Levy on tullut kuunneltua jo useasti kannesta kanteen ja luettuani muiden mielipiteitä levystä voisinpa omanikin ilmaista.

Ehdottomasti parhaat:
- Fight!!!
- Just Carry On (todella hyvä toimii varmasti Livenä!)
- Gypsy In Me
- United

Loput kappaleet eivät minuun samanlailla iske mutta eivät nekään huonoja ole. Leave The Tribe ja The Land Of Ice And Snow kuuluvat myös parhaimmistoon mutta yllä mainitut ovat mielestäni parhaat.

Dreamspace - Visions aikakaudelle levy ei vedä vertoja mutta kokonaisuutena silti erittäin hyvä.

Kotipelto laulaa levyllä hyvin ja raskaampi soundi sopii Stratolle kuin nyrkki poskeen!!

[IceBreaker]

Just Carry On, ...ja Gypsy in me ovat jotenkin keskinkertaisia tai sitten eivät vain minun musiikkimakuuni sopivia. Back to Madness on hivenen liian outo minulle, mutta eiköhän sekin sieltä aukea.

Ja näin kääntäen, olen jokseenkin samaa mieltä, kuten "arvostelustani" voikin lukea. Just Carry On ei ainakaan vielä houkuta minua ja on kosketinoutroa lukuun ottamatta aika mitätöntä metallibiisiksi. En toivoisi sitä kuulevan livenä, vaikka kyllä monet näemmä haluaisivatkin.

Sen sijaan allekirjoitan Stratosfearin kanssa toivomuksen, että Destinyn voisi korvata hyvinkin Götterdämmerung (ZoP):lla, kun ilmeisesti Infinityä siihen tarkoitukseen ei tulla käyttämään. GD(ZoP) on todellakin kympin arvoinen kappale. :music: