Stratovarius Community

kohtahan alkaa kesäloma ja sitten saa laiskotella ellei sitten löydy kesätöitä jostakin.

Tällä hetkellä olen täysin vapaalla, odottelen ylioppilaskirjoitusten tuloksia ja lueskelen pääsykokeisiin. Olen myös postittanut hakemukset seuraavaan kouluun ja toivon pääseväni sisään. Tammikuussa olisi se armeijaan lähtö, jonka jälkeen toivonmukaan lähden opiskelemaan.

Työelämässä jo neljättätoista vuotta... Nettiä käytän tietysti työaikana (sika!), kotona ei nettiyhteyttä olekaan.

Joskus satunnaisesti käyn iltaisin koneella joko töissä tai kirjastossa jos ei parempaakaan tekemistä ole. Yleensä on.

Edit: Ihme sähellystä...

AMK:ssa opiskelen toista vuotta, vuoden päästä näihin aikoihin olisi tarkoitus valmistua matkailutradenomiksi näillä näkymin. Reilun parin viikon päästä muutto Hesaan kolmeksi kuukaudeksi työharjoitteluun. Netissä mä nyt olen kaiken vapaa-aikani suunnilleen, kun koulusta tuun, kone auki ja kiinni se menee vasta sitten kun alan joskus nukkumaan. Irkaten ja surffaten se aika kuluu vallan rattoisasti. Tässä mietin että miten saan netin käyttööni myös kesällä aina kun haluan, koneen otan kuitenkin matkaani, pitää kaiken maailman raportteja tehdä.

Oma elämäni menee täysin päin vittua. Rahasta on jatkuvasti pulaa ja olen työttömänä enkä viihdy paikassa missä asun. Syksyllä olisi tarkoitus aloittaa opiskelu. Asun veljeni kanssa samassa kämpässä. Vanhempani omistavat kyseisen kolmen huoneen ja keittiön asunnon. Veljeni täyttää tänä vuonna 30, minä 27. Olen ihan paska jätkä eikä minusta ole hyötyä kenellekään. En tiedä mitä helvettiä täällä teen.

Rantanen,

Pakko sanoa nyt että toivon parempaa onnea jatkossa. Toivon myös että et ajattele itseäsi paskana jätkänä koska sitä et kuitenkaan ole. Olen lukenut useita postejasi joissa sanot elämäsi "sukkivan" kunnolla mutta believe me, ei kannata luovuttaa. Tsemppiä sinulle!

Itseäni ottaa yhä aivoon tämä työttömyys mutta toisaalta olen niin v-tun kyyninen jätkä että ajattelen tyyliin "kai sitä duunia joskus saa".
Kauhulla ajattelen esim. kummisetääni joka on ollut 15 vuotta samassa duunissa ja joka aamu hänellä on kuuden metrin kulli otsassa töihin lähtiessä. Ei ikinä tuollaista tilannetta kiitos!

Ensimmäinen vuosi ammattikorkeakoulussa loppui viime viikolla. Töitä ei nyt ainakaan ihan alkukesästä taida olla tiedossa, mutta heinä- ja elokuussa luultavasti.

Elämä jatkuu taas kohta. :w00t:

GTJ 54

Hienoa päästä taas siviilin aurinkoon, herättelemään kuolleita aivoja ja huonontamaan hyvälle tasolle noussutta yleiskuntoa.

Viikon päästä töihin ja syksyllä aloitan opinnot AMK:ssa.

10 päivää peruskoulua jäljellä ja sitten kesällä toivottavasti töihin

Päätin yrittää itse saada muutosta elämääni.

Ensin lopetin alkoholinkäytön kerrasta poikki, nyt on mennyt muutama päivä ja on ollut vaikeata ja olen ollut stressaantunut, huomaan selvästi että olen tullut riippuvaiseksi alkoholista. Jossain vaiheessa olen vain lipsunut ja tullut välinpitämättömämmäksi. Nyt olen kuitenkin taas tiukempi ja välitän enemmän asioista.

Sitten siivosin huoneeni perusteellisesti, heitin pois kaikki turhat paperit ja vanhat lehdet ja sen sellaista. Sitten rupesin taas treenaamaan painoilla. Pyöräily on jo ollut pidempään hyvin hallussa, joten yleiskunto on ihan tyydyttävä.

Huomenna minulla on haastattelu syksyllä alkavaan aikuiskoulutukseen. Uskoisin sen haastiksen menevän ihan hyvin.

Mitä tässä nyt voi tehdä kun yrittää rentoutua ja ottaa päivä kerrallaan, ja pyrkiä tekemään oikeita valintoja. Kesäkin on tulossa eikä minun tarvitse tehdä mitään työtä.

Elämäntilanne: paska!

Mutta uskon vielä toistaiseksi, että muuttuu vielä hyväksi

Ja Rantaselle tsemppiä!

Töissähän sitä missäpä muuallakaan

Nyt tuntuu että on jo vähän kovaa maata jalkojen alla. Keskittymiskykyni on parantunut, olen hyvin tilanteen tasalla. Olen yrittänyt rentoutua ajatusharjoitusten ja hengitysharjoitusten avulla, välillä, mutta hyvin harvoin, olen taas pystynyt rentoutumaan ajattelematta mitään. Tänään aamulla oli kova stressi, sitten jännitys laukesi ja makasin ihan löysänä ja täysin rentona lötjönä sängyllä. Mittasin pulssin, sydän löi vain 53 kertaa minuutissa. Hetken levättyäni päähän tuli taas kunnolla vipinää ja pystyin samaistumaan hirveän moniin asioihin, alkoin mennä lujaa ja nousin pyörän selkään ja polkaisin viisitoista kilometriä tänne vanhempieni asunnolle. Porukat lähtevät huomenna mökille joten saan oleskella täällä muutaman päivän ihan rauhassa. Pelkään tosin lipsuvani taas, tarttuvani taas pulloon. Erään kaverini ystävä teki hiljattain itsemurhan. Päihteillä oli osuutta asiaan. Saman kaverini toinen kaveri joutui sairaalaan ryypättyään itselleen haimatulehduksen. Tärkeintä minulle olisi nyt saada niitä selviä päiviä lakkariin. Minulla on nyt enemmän otetta elämästä.

So far, so good, so what!

Ensin omasta tilanteestani:

Pikkuhiljaa alkaa huolestuttaa ja vituttaa oikein kunnolla tämä tilanne kun töitä ei näytä löytyvän ei sitten millään. Rahaa jos olisi enemmän, voisi jotain tehdäkin mutta nytkin istun sisällä ja naputan tätä, sateen valuessa parvekelaseja pitkin ja aamun kolmannen cd:n pyöriessä taustalla.
Töiden löytyminen olisi taivaan lahja tässä tilanteessa. Peukut pystyyn Figgelle!

Rantaselle: Olen iloinen puolestasi. Olen myös sitä mieltä että nyt ollessasi vanhempiesi kämpässä, taistele pulloa vastaan. Nimittäin jos nyt lipsahdat, juominen jatkuu entisen kaltaisena, hyvin todennäköisesti ainakin. Otan osaa myös kavereittesi menetykseen.

Töissä ollaan, samassa duunissa jo 8 vuotta. Mulla on netti työpaikalla ja kotona. Töissä sitä ei tietenkään saisi käyttää, mutta välillä tarttee vähän muuta ajateltavaa...

Tiedän kyllä myös miltä on olla työtön. Kaikille työttömille vain kovasti tsemppiä ja positiivista uskoa itseensä.

Tunnen oloni terveemmäksi kuin vuosiin, sekä henkisesti ja fyysisesti. Nyt olen tavallaan herännyt kunnolla todellisuuteen, se on ahdistanut jonkin verran mutta se on tehnyt minulle vaan hyvää. Paskaa pitää saada niskaan tullakseen järkeväksi ihmiseksi. Huomaan itsessäni vielä paljon negatiivisia piirteitä. No, jokaisessa ihmisessä on se pimeä puoli. Olen valaistunut, halleluja.

Minut voi genrettää opiskelijaksi. Tosin viime aikoina en ole opiskellut, vaan tehnyt töitä ilman palkkaa...mikäs sen mukavampaa. Kahden kuukauden työharjoittelujakso alkaa onneksi olla lopuillaan ja kesäkuun ekan viikon saan lusmuta vapaalla, jonka jälkeen kesäduuniin. Jättäisin kyllä tuon lomaviikonkin väliin ja aloittaisin työt aiemmin, koska rahaa on törkeän vähän. Loppukesästä pääsee ehkä pitkästä aikaa sellaiseen eksoottiseen paikkaan kuin levykauppa...

Rahaa siis pitäisi olla enemmän, mutta muuten voisin sanoa elämäntilanteeni olevan hyvä. Ilman motivaatiota lukion läpi kahlanneena löysin yllättäen viime syksynä opiskelusta ihan uudenlaista intoa. Ja opiskelija-asunnossa asuminen on ihan huippua, kun on liian monta vuotta kökkinyt vanhempien nurkissa.

Sen jälkeen, kun lopetin ryyppäämisen, en ole nukkunut kovinkaan kehuttavasti. Outoa, en tunnu tarvitsevanikaan kuin viisi tuntia unta, silti olen päivisin pirteä kuin peipponen, voin pyöräillä kolmekymmentä kilometriä, kävellä pitkin katuja, tehdä arkiaskareita ja silti väsymättä. Nyt on kello vartin yli 23 enkä saa nukutuksi. Päässä on liikaa vipinää, olen täysin skarppina. Ehkä olen bipolaarinen tai jotain. Skitsofreenikko en ole, sen tiedän. Olen fyysisesti kovassa kunnossa, henkisesti menossa parempaan suuntaan, nyt suht tasapainoinen mutta ylienerginen ja innostunut joka asiasta.

Retkahdin eilen taas ryyppäämään. Ainakin se auttoi siinä mielessä, että heti kun otin viinaa, rentouduin ja suolistoni alkoi toimia, paskansin ensi kertaa neljään päivään. Tänään heräsin kahdeksan maissa hieman poissaolevana ja paskansin uudestaan. Minua huolestuttaa että mahdanko pystyä koskaan paskantamaan jos pysyttelen selvinpäin. Olen kulttihahmo ja hörhö, halleluja.

Voi Rantanen. On tietysti ihan mukavaa,että suoli toimii,mutta ei se ole kovinkaan hyvä syy käydä ryyppäämään. Älä nyt vaan ala taas uudestaan sitä putkea rakentamaan, jooko? Kato jos maltat pysyä selvänä pitemmän aikaa,niin kyllä se suolikin sitten ajatukseen tottuu.Vai oletko ikinä kuullut ihmisestä,joka pystyy elämään ilman paskaa ? Onhan tuo nyt kuitenkin elimistöllekin suuri muutos, mutta kyllä se pelittää ilman viinaakin. Itseasiassa jopa paremmin...

Aina kun metsästä päästään, niin tulee taikaiskusta jo paniikinomainen kiire.

Eilenkin otin vähän kuppia, mutta tänään ei ole krapulaa. Eilen oli kyllä kunnon jysäri. Onneksi ei tarvinnut lähteä minnekään, sain parannella kankkusta kaikessa rauhassa. Kävin saunassa ja nukuin päivällä pari tuntia. Illalla olinkin jo suht terve. Tänään tunnen oloni terveeksi enkä aio juoda yhtään alkoholia.

Olen muuten masturboinut tänään kolme kertaa kahden tunnin sisällä. Joskus minusta on niin kivaa katsella netistä tyttöjen kuvia.

Rantanen wrote:
Olen muuten masturboinut tänään kolme kertaa kahden tunnin sisällä. Joskus minusta on niin kivaa katsella netistä tyttöjen kuvia.

Kiitos kun jaoit tämän tiedon kanssamme. Jospa kuitenkin aloittaisit oman topiccin sinusta kun alkaa menemään hieman sivuraiteille nuo sinun kirjoituksesi?

Virallinen nimike opiskelija, tosin tällä hetkellä ekaa viikkoa kesätöissä "alan hommissa" (rakennustyömaan työmaatoimistossa). Tämä tän kesän työpaikka varmistui periaatteessa jo viime elokuussa Rok. Kivaa & suht helppoa hommaa mukavalla palkalla

Ei helvetti, ei vaan jaksa. Ehkä olisi ollut parempi lähteä porukoiden kanssa mökille keskiviikkona, olisi päässyt pois täältä kaupungin oravanpyörästä. Olen tähän asti jaksanut suuremmitta tuskitta olla liikkeessä ja pystynyt viettämään siedettävää elämää. Nyt alkaa kuitenkin vituttaa tämä meininki. Oma elämäkin tökkii koko ajan. Vvälillä luulen että tiedän hirveästi kaikkia asioita. Nyt olen taas masentuneempi.

"Suicide is not a solution
But it remains an excellent option"

-IMPALED NAZARENE: Nihil

Rantanen wrote:
Ei helvetti, ei vaan jaksa. Ehkä olisi ollut parempi lähteä porukoiden kanssa mökille keskiviikkona, olisi päässyt pois täältä kaupungin oravanpyörästä. Olen tähän asti jaksanut suuremmitta tuskitta olla liikkeessä ja pystynyt viettämään siedettävää elämää. Nyt alkaa kuitenkin vituttaa tämä meininki. Oma elämäkin tökkii koko ajan. Vvälillä luulen että tiedän hirveästi kaikkia asioita. Nyt olen taas masentuneempi.

"Suicide is not a solution
But it remains an excellent option"

-IMPALED NAZARENE: Nihil

Ei millään pahalla, mutta oletko harkinnut ammattiauttajan apua? Sinun aikaisemmat viestisi ovat olleet melkolailla sekavia... Ei millään pahalla, mutta sinun runkkaamisesi ja paskomisesi ei välttämättä kiinnosta ketään... Tsemppiä nyt kuitenkin!

Töissähän sitä.
Tyytyväinenhän sitä pitäisi olla omaan tilanteeseensa, varsinkin kun olen lukenut muiden kommentteja. (Tsemppiä Figaro1:lle ja jospa se Rantasellekin alkaisi elämä hymyilemään)

Jostain syystä vaan tällä hetkellä työn hauskuus on siinä, kun kerran kuussa tulee tilinauha...
Toisaalta eipä sitä koskaan taida osata olla tyytyväinen ja nauttia niistä positiivisista asioista, joita kuitenkin löytyy.