Voisi kai sitä selvemmänkin viestin kirjoittaa (jos tätä jaksaa kukaan lukea sitten, kun tuli näköjään aika pitkä).

Bändeistä katselin ainoastaan päälavalla esiintyneet, ja tosiaan siinä päälavalla myös roikuin koko festaritkin.
Meikäläisen festarit aloitti Mokoma, jota en ollut ennen nähnytkään.
Kyllähän se toimi, tuli siinä mukana jotain öristyäkin.
Sitten oli tämä Pain.
Ei siinä oikein päässyt mukaan, kun en koskaan koko bändiä ollut kuullut.
Meni se siinä välipalana ennen Slayeria.
Slayerin keikka oli kyllä aika sairas.
Olin eturivissä aluksi, mutta joku tankki siinä työnsi minut pois.
Happi meinasi siellä puristuksissa loppua, mutta kun sitten aloin riehua itsekin urakalla, niin ei siinä enää sitten mitään ongelmaa ollut.
Meikäläinenhän örisi aika helvetin hyvin siinä mukana, vaikka itse sanonkin.

Joka tapauksessa kiihkeätunnelmaisin keikka missä olen ollut, porukkaa valui koko ajan pään yli.

Vaikkakaan ei kyllä laulusta saanut oikein selvää, niin muuten sounditkin toimi.
Perjantaina sitten olikin vähän rauhallisempi meininki.
Kotipellon keikka oli kyllä mainio.
HHAL oli jo mahtava, mutta Black Diamond Tolkin ja Jensin kera oli kyllä piste i:n päälle.
Kyllähän siinä pomppi kuin joku jänis mukana ja lauloikin, vaikka ei laulaa osaakaan.
Sonata taas oli aika laimea.
Setti oli niin samanlainen kuin FME:ssä, että ei oikein päässyt innostumaan kunnolla.
Menihän se siinä.
Sitten olikin Dion vuoro ja Dio olikin parasta koko festareilla!
Keikka oli vieläkin parempi kuin Tuskassa viime vuonna ja ne 2 encorea kruunasivat kaiken.
Siinä eturivissä alettiin kumartamaan bändille, niin (ei olan yli tullut vilkaistua, mutta) koko yleisö taisi siinä sitten alkaa kumartamaan.
Lauantaina sitten meikäläisen päivän aloitti, köh, Teräsbetoni.
Pakko oli raahautua päälavalle, että saisi hyvät paikat (keikan jälkeen pääsinkin hivuttautumaan eturiviin).
No, kyllä minä bändille taputin, kun kehtaavat kerran lavalle nousta "metallitotuuden nimissä".
Tulipahan sekin ihme todistettua.

Sitten olikin vuorossa Sentenced ensimmäistä, ja varmaan viimeistä kertaa.
Ihan mukava keikka oli, ei siitä sen enempää.
Megadethia kuitenkin eniten odotin ja odotuksen arvoista olikin, vähintäänkin.
Mahtava keikka ja ensimmäistä kertaa elämässäni sain poimittua plektran.
Tosin Droverin plektran, mutta plektran kuin plektran.
No, yhteenvetona sanoisin, että kevyesti parhaat festarit joilla olen ollut.
Saa nähdä tuleeko koskaan noin mahtavia festareita vastaan, uskallan jopa epäillä.