Vitutusketju

[Malys]

Gaia: Omista ongelmistaan sitä eroon haluaakin. Minä en pysty puhumaan kenellekään, en äidille, en naapurille, en kavereille. Omista asioistani en ole nimittäin juuri koskaan kenellekään mitään edes sanonut. Sanon vain sen, että sydän on särkynyt miljooniksi paloiksi ja signature kertoo lopun..

[The Firewolf]

Miulla auttoi pitkälti kun kirjoitin yksityiskohtaisesti kaiken pahan sisälläni paperille ja heitin sen ajatuksen kanssa takkaan ja katsoin kun paloi pois. Ehkä kuulostaa tyhmälle mutta kyllä se itseasiassa auttoi ja ihan siksi kokeilin kun ammattiauttaja niin neuvoi tekemään.

[Gaia]

Malys wrote:
Gaia: Omista ongelmistaan sitä eroon haluaakin. Minä en pysty puhumaan kenellekään, en äidille, en naapurille, en kavereille. Omista asioistani en ole nimittäin juuri koskaan kenellekään mitään edes sanonut. Sanon vain sen, että sydän on särkynyt miljooniksi paloiksi ja signature kertoo lopun..

Siis tässä huolestuu nyt vallan itsekkin.. Ehkä sun kannattasi tehdä asiaan muutos, ja mennä puhuun jollekkin? Kun ehkä kaikki sitten vaan olettaa että sulla on asiat hyvin, vaikka ne ei oo. Oikeesti, siis ryhdistäydy ja tee jotain! Hanki vaikka uusi harrastus - sieltähän saa aina uusia kavereita. Tai sit yrität unohtaa kaiken sen mitä on tapahtunu, ja keskityt vaikka opiskeluun. Lainaa vaikka joku hyvä tuhat-sivunen kirja ja lue se! Tai jotain.

[Haven]

Only vacancy with deep, silence with scream.."

[NightOwl]

Voi Malys, vaikka en tunnekaan sua muuta kuin pintapuolisesti näiden foorumien kautta, niin kyllä kaikki sympatiani on puolellasi! Mullakin oli noin 5 vuotta sitten vastaavanlainen tilanne, eli mikään ei tuntunut miltään ja elämäni oli ihan turhaa... Oikeastaan siihen ei ollut edes mitään varsinaista syytä, olin vain sellaisessa tilanteessa etten tiennyt mitä tehdä elämässäni. Kaikki tuntui niin tyhjältä ja turhalta. Tuntui, ettei kukaan välittänyt minusta. Masennustani kuvaa hyvin esim. se, kun kerran söin omenaa. Heitin puoliksi syödyn omenan olohuoneen nurkkaan. Siellä se oli vielä kahden kuukauden päästäkin. Energiani ei riittänyt edes siihen, että olisin vienyt sen roskikseen. Sitäpaitsi se olisi ollut ihan turhaakin, sillä millään ei ollut mitään väliä.

Tuota vaihetta kesti noin puoli vuotta, sitten pikkuhiljaa rupesin saamaan sisältöä elämääni. Se sisältö ei edes ollut mitään kovin "hohdokasta", mutta pikkuhiljaa opin iloitsemaan pienistäkin asoista. Ja lopulta kävi niin, että elämä olikin taas ihan OK.

Tiedän, ettei tämä nyt murheessasi paljon lohduta, mutta usko pois: kyllä sinäkin tuosta vielä nouset! Aikaa se voi viedä, mutta aivan varmasti niin tapahtuu.

Jos ihan tosissaan olet masentunut ja sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, niin soita vaikka terveyskeskukseen, sinne pääsee juttelemaan anonyymisti jos on paha olla. Monissa kaupungeissa on myös sellaisia nuorten kriisikeskuksia yms. Ulkopuoliselle puhuminen voi olla monesti helpompaa kuin kavereille puhuminen. Sitäpaitsi ei ne kaverit useinkaan jaksa keskittyä ongelmiisi (kuten ehkä olet huomannutkin), varsinkin jos heillä itsellään on kaikki sillä hetkellä hyvin. Sitten tulee juuri noita laimeita kommentteja kuten: "kokoa itsesi" ja "ajattele positiivisesti" sekä "hanki vaikka uusi harrastus!", jotka eivät todellakaan auta silloin, kun ihminen on oikeasti masentunut.

Minulle voit kirjoittaa myös privana, jos kaipaat ymmärtävää ystävää.

[Jabi]

Niin, ja minullekin saa kyllä kirjoittaa jos siltä tuntuu, tosin en tiedä osaanko sitten auttaa millään tavalla (luultavasti en.)

[Sami112]

Itselläni diagnosoitiin vakava masennus viime vuonna näihin aikoihin. Olen siitä asti käynyt säännöllisesti mielenterveystoimistossa, sekä syönyt Cipramil-nimistä lääkettä. Itsemurha ei ole ollut ajoittain kaukana, kerran seisoin keittiön pöydällä naru kaulan ympärillä, ja mietin syitä miksi en sitä tekisi. Jostain syystä en sitä tehnyt, mutta edelleenkin olen ahdistunut, sekä kärsin vakavasta paniikkihäiriöstä. Nyt kun tuo perheessä sattunut kuolemantapaus putkahti esiin, olen ollut entistäkin masentuneempi, lääkkeitä vedän joka aamu tuplasti sen määrätyn annoksen sijasta, eikä tuo alkoholikaan ole vieras aine. Tälläkin hetkellä olen päissäni (Selvin päin en tätä edes kirjoittaisi, ja huomenna vituttaa, kun kirjoitin) En osaa sulle Malys sanoa mitään piristävää, mutta sen totean, että et ole yksin.

[Lightyear]

Ohhoh, no johan täällä nyt on synkkää...

Olen pahoillani kaikkien puolesta ja otan osaa kaikkien suruun, muutakaan en osaa sanoa...

Sami: Ei millään pahalla mutta toi ei ole kovin terveellistä, meinaan että lääkkeitten yliannostus + alkoholi on jo vaarallista terveydelle.
Käy mieluummin vaikka useammin puhumassa noista asioista mutta yritä välttää ottamasta liikaa noita lääkkeitä.
Helpommin sanottu kun tehty.. tiedän..

[Malys]

Kiitos kaikille jotka yrittävät tukea.

[*Elina*]

Malys: No noista siun kaveri-/masennusongelmista en osaa sanoa mitään, koska pitäisi sinut paremmin tuntea, mutta: Mitä niin rumaa näet itsessäsi, että saat siitä tuommoiset paineet?! Ihan nimittäin tuon viimeisen postisi perusteella katsoin kuva-topicista ne sinun kuvat, ja totesin, että olet ihan nätti! Ja tämän sanon ihan näin puolueettomasti, ystävällisestä naisnäkökulmasta . Sinulla on esim. nätit hiukset. Ja laihoja ihmisiä sinun ei tarvitse kadehtia, koska olet ainakin minun mielestäni olet ihan normaalipainoinen. Ja jos koet todella itsesi niin "perseestä revityn näköiseksi" (niin kuin itse sanoit), niin koetapa joskus sitten oikeasti panostaa ulkonäköösi. Vaikka yhden päivän ajan. Katsot sitten, että tuleeko vielä niin paljon noita alemmuuskomplekseja .
Mutta jos et jaksa uskoa muiden kehuja, niin ehkäpä tämä minunkaan postini ei sitten piristänyt yhtään. Sillehän minä taas en voi mittään, mutta kuitenkin. Olenpa avannut sanaisen arkkuni tässäkin aiheessa .

[Malys]

Elina: Harvapa niistä edes tietää, en ole kovin monelle edes kertonut.. Mitäkö rumaa näen itsessäni, no kaiken, kasvot voisivat olla erilaiset, toisissa paikoissa liikaa massaa, toisissa taas liian vähän jne. Kiitos vain kommenteista, kunpa vielä itse näkisin noin.. Tiedän että olen normaalipainoinen, mutta tunnen itseni lihavaksi, kun on niin paljon laihoja ympärillä ja mihinkään vaatteeseen ei tahdo sopia, ennen kuin koko on jo turhan suuri. Viimeisten parin viikon aikana painokin on tippunut melkein kolme kiloa kun en pysty syömään paljon mitään, vain juomaan vettä.. Välillä olen jopa yrittänyt laittautua, mutta ei se ole auttanut mitään, edelleen ympärillä on niin paljon paremman näköisiä ihmisiä. Minä parhaimmillaan = ei ole edes puoliksi niin nätti kuin ne muut.

Helvettiin tämäkin elämä joutaisi. Jos ikinä elän vanhaksi, niin on mun nuoruudesta paljon kerrottavaa siskonlapsille: Mitä täti teki kun täti oli nuori? Ei mitään, täti kun oli niin ruma että kukaan ei koskaan kiinnostunut, täti ei käynyt koskaan treffeillä tai tutustunut uusiin ihmisiin. (Lapsia en tahdo IKINÄ itselleni.)

[StratoPummi]

Malys wrote:

Inhottavinta on se, että ei pidä omasta ulkonäöstään yhtään, itseään vertailee jatkuvasti toisiin, kuinka tuo on noin laiha, noin upea tukka, kauniit kasvot jne. ja itsensä näkee kirjaimellisesti perseestä revityn näköisenä.

Kaikki ihmiset (paitsi Malva) näkevät ruohon vihreämpänä aidan toisella puolella.. Jopa minä itse.. Jopa tyttöystäväni joka on sentäs maailman kaunein nainen.. Se on täysin luonnollista Malys.. Jos vain pystyisimme avaamaan silmämme niin huomaisimme, ettemme ole sen huonompia kuin muutkaan.. Päinvastoin..

En oikein usko sitäkään, että kukaan vastakkainen sukupuoli voisi minua vilkuilla, miksi vilkuilisivat, ei ole mitään katsottavaa edes.. Jäljellä olevat kaverit välillä sanovat (baarissa) että tuo vilkuilee sua, minä uskon että se katsoo jotain toista ja minä olen vain sattumoisin edessä.

Ei kyllä kyseinen henkilö katseli juuri sinua.. Kieltäydyt vaan uskomasta totuutta, koska pelkäät tulevasi torjutuksi..

[Malys]

Pummi: Tuo onkin Malvan asenteessa todella hienoa, pystyy näkemään itsensä sellaisena kuin on. Tiedän kyllä, mutta ainakin minulla tuo menee jo liian äärimmäisyyksiin, _yhtään_ hyvää piirrettä en ole löytänyt, en sellaista josta oikeasti pitäisin ja jota voisin korostaa. Minulle on sanottu silmistä, että ovat jännät, mutta..

Sepä se, torjutuksi tuleminen. Koskaan en ole uskaltanut ketään lähestyä juuri tuon takia.

[Syncope]

Pisti hieman vituttamaan, kun intti kaveri kertoi omistavansa Future Shock ja Fright Night(nimikirjotusten kera) vinyylit, sekä Stratovarius II levyn niillä kengänpohja kansilla! Jätkä ei edes pidä stratosta kovin paljoa! Kaiken kukkuraksi Tuomo Lassila on hänelle sukua, jonka kautta hän on nuo levyt saanutkin!

[*Elina*]

Nääh.... Kamaan Malys !
Niin kuin Pummi sanoi, kaikki löytävät aina itseään kauniimman ihmisen! En minäkään pidä itseäni minään kaunottarena, mutta hei! Ei kaikki voi olla mitään huippumalleja! Muuten niille anorektisille kuikeloille ei riittäisi töitä . itseluottamus kaunistaa!
Nyt heti pois tuo "ei se minua katsonut,kun tuota toista tuossa vieressä. Pitäisiköhän siirtyä pois edestä?" -asenne! Jos joku sinua katselee, niin hymyä kehiin vaan! Itsesäälillä ei saavuta kuin pahan mielen! Ei ne miehetkään varmaan tykkää, jos koko ajan hokee samaa voikunminäolenruma -mantraa. Vai? Miehisiä mielipiteitä tästä asiasta, kiitos ...

[Padme]

Malys wrote:
Gaia: Omista ongelmistaan sitä eroon haluaakin. Minä en pysty puhumaan kenellekään, en äidille, en naapurille, en kavereille. Omista asioistani en ole nimittäin juuri koskaan kenellekään mitään edes sanonut. Sanon vain sen, että sydän on särkynyt miljooniksi paloiksi ja signature kertoo lopun..

jos itselläni yhtään järkeä on niin tarkoitatko signaturellasi...?

[Malys]

Elina: Niin, mutta eipä auta yhtään. Kun ei pidä niin ei pidä.

Padme: Tulkitse kirjaimellisesti.

[Jabi]

Vituttaa, kun joku törppö oli keksinyt roudata mun vessasta kaiken paperin muualle, enkä tietenkään huomannut sitä ennen kuin oli liian myöhäistä. Piti uhrata sukat.

[Haven]

Aika koominen tapaus. Sori, mutta ei pysty olla nauramatta.

[Jabi]

Jep...

Ihan yksityinen vessa. Jollakulla asunnollani vierailleista ihmisistä on vaan ilmeisesti ollut päinperseinen huumorintaju.

[Malys]

Sami: Ole kiltti ja lopeta terveytesi ja mahdollisesti jopa elämäsi tuhoaminen ja käytä lääkkeitä oikein. Maailmassa on jo liian monta terveytensä tuhonnutta ihmistä..

[*Elina*]

Mikäs minua nyt vituttais...? Ääääh! Huomnna Cooprin testi ! Se se vasta mukavaa onkin. Niin ja poltin käteni lampussa äsken. Lämmittelin kättä, mutta sitten alkoi tuo Jabi naurattamaan, ja työnsinpä käteni sitten epähuomiossa koko päivän palaneeseen hehkulamppuun. Au.

[Jabi]

*Elina* wrote:
Lämmittelin kättä, mutta sitten alkoi tuo Jabi nauattamaan, ja työnsinpä käteni sitten epähuomiossa koko päivän palaneeseen hehkulamppuun. Au.

Anteeksi!

[*Elina*]

Saat . Ei suurempia palovammoja...

[StratoPummi]

Jabi wrote:
Vituttaa, kun joku törppö oli keksinyt roudata mun vessasta kaiken paperin muualle, enkä tietenkään huomannut sitä ennen kuin oli liian myöhäistä. Piti uhrata sukat.

siis ei saatana.. Ei näitä voi lukea kun on juonut mäyräkoirallisen kaljaa..

Hyvä mies, paperitilanne tarkistetaan aina heti ensimmäisenä tekona..

[Malys]

Ei luoja Uhrata sukat.. Jessus.. Huh, mulla on nyt hauskaa..

[Warrior]

[Malys]

Pummi: Signature taas muuttunut. San Sebastian ei tule lämmittämään minua enää koskaan, se lämmittää nyt jotakuta uutta. Minun pitää etsiä itselleni jostain uusi San Sebastian. Mielessä kummitellen ajatus "kuka tällaisen nyt haluaisi"..

[StratoPummi]

Malys wrote:
Mielessä kummitellen ajatus "kuka tällaisen nyt haluaisi"..

Vakavasti sanoen; 91% suomen miehistä..

[Malys]

StratoPummi wrote:
Vakavasti sanoen; 91% suomen miehistä..

Kunpa tuo olisikin totta..