yay

[Moikko]

Riittääkö siellä juoma vai pitääkö raahata omat eväät?

[ozzie]

Kirjoittelin puolisen vuotta sitten yhteen toiseen topikkiin näin:

"Mulla olisi täällä Toijalassa käyttöoikeus (työpaikan kautta) paikkaan nimeltä PR-talo. Siis sellainen, joka sisältää saunan, kylmäkaapin, pitkän pöydän ja stereot. Ja huoneita, tietty.

Se on meidän entisen toimitusjohtajan entinen kotitalo (vanha kuin taivas, mutta käyttökelpoinen) jota on viime vuodet käytetty erilaisiin kokous- ja illanviettotarkoituksiin. Sen lisäksi siellä voi yöpyä, vuodepaikkoja on... muistaakseni kymmenelle hengelle."

Tämä on edelleen voimassa.

[Eini]

ozzie wrote:
Kirjoittelin puolisen vuotta sitten yhteen toiseen topikkiin näin:

"Mulla olisi täällä Toijalassa käyttöoikeus (työpaikan kautta) paikkaan nimeltä PR-talo. Siis sellainen, joka sisältää saunan, kylmäkaapin, pitkän pöydän ja stereot. Ja huoneita, tietty.

Se on meidän entisen toimitusjohtajan entinen kotitalo (vanha kuin taivas, mutta käyttökelpoinen) jota on viime vuodet käytetty erilaisiin kokous- ja illanviettotarkoituksiin. Sen lisäksi siellä voi yöpyä, vuodepaikkoja on... muistaakseni kymmenelle hengelle."

Tämä on edelleen voimassa.

Missä paikkakunnalla kyseinen paikka sijaitsee?

[Haven]

Tampere on kaiketi aika lähellä.

[Moony]

Eini wrote: Missä paikkakunnalla kyseinen paikka sijaitsee?

Toijalastahan tuossa puhutaan..

[Haven]

Moony wrote:

Eini wrote: Missä paikkakunnalla kyseinen paikka sijaitsee?

Toijalastahan tuossa puhutaan..

Einihän nyt tarkoitti että missä päin Toijala sijaitsee..

[Moony]

Haven wrote: Einihän nyt tarkoitti että missä päin Toijala sijaitsee..

Ai? Ajattelin, että hän ei huomannut sitä Toijalaa, kun nimenomaan paikkakuntaa kysyi. No, ihan sama.

[Syncope]

Moony wrote:
Ai? Ajattelin, että hän ei huomannut sitä Toijalaa, kun nimenomaan paikkakuntaa kysyi. No, ihan sama.

Hat sama ihan vitun sama
when you`re fucking my wife
It`s like dynamite, dynamite
dy dy dy dynamite!!!

Ääähh!! Älkää edes kysykö...
---> Nyt nukkumaan!

[ozzie]

Eini wrote:Missä paikkakunnalla kyseinen paikka sijaitsee?

Toijala on n. 35 km Tampereen eteläpuolella, ja Tampere - Helsinki - Turku -rautateiden risteysasema, joten junalla tänne pääsee ainakin aika mukavasti. Jos siis itse sattuu asumaan sellaisella paikkakunnalla mistä junia lähtee.

[Eini]

ozzie wrote:

Eini wrote:Missä paikkakunnalla kyseinen paikka sijaitsee?

Toijala on n. 35 km Tampereen eteläpuolella, ja Tampere - Helsinki - Turku -rautateiden risteysasema, joten junalla tänne pääsee ainakin aika mukavasti. Jos siis itse sattuu asumaan sellaisella paikkakunnalla mistä junia lähtee.

Joo, mun moka, sori. En lukenut kunnolla tekstiä. Kyllähän mä tiedän missäpäin Toijala on.

[Sami112]

Meidän janoisten rukouksille on annettu vastaus:



Sitten ensi joululle jo valmiiksi kalenteri:

KUVA

[jufoso]

HAHAA!!! Hulvattomia kuvia!
Hyvä hyvä hyvä...Tällasta Suomi kaipaa!
Siitä vaan joulukalenteria kaikki väsäämään!
Mä ainakin teen joka kuulle oman kalenterin!
Kiitokset Samille ilon tuomisesta synkkään arkeen!

[SirJuzzi]

YAYYY! Kossu on ihme ainetta ja mulls koulus vasta perjantaina klo 11! HAJOTKAA! Olen kännissä!

[Curry]

Loistavaa Sami!

[tosise8]

Toijala on kalvolan vieressä

[Figaro1]

"Kossu tvelv päk"

*reps*

[Moony]

En tiedä tarkoittiko Sami tuon Koskenkorva-mäyräkoiran ihan vaan läpäksi, mutta tuollaisia on oikeasti tulossa myyntiin Tallinnaan. Samoin kuin sellaista hanapakkausta, joissa viinejä on myyty jo jonkin aikaan.

[Sami112]

Ja sitten on viimeisen suuren seikkailun aika:
------------------------------
VIIMEINEN SUURI SEIKKAILU - 1. päivä

Kello 10 Kontulan ostoskeskuksen pihalle oli kokoontunut neljäkymmentä tuulipukuihin sonnustautunutta kilpailijaa. Osa teki voimisteluliikkeitä muiden muuten vaan venytellessä tulevaa voimainkoitosta odotellen. Kaikki kilpailijat vaikuttivat hyväkuntoisilta, suorastaan terveysintoilijoilta. Ei ollut ylimääräistä rasvaa tai pöhöttynyttä olemusta kellään, vain raikkaita terveenpunaisia iloisia kasvoja. Raittiusvaatimus oli siis pitänyt paikkansa. Kontulan ostarilla pyörivä vakiojengi ihmetteli tätä omituista tuulipukukansaa, joiden selässä luki komeasti VESIJOHTOLIIKE PÄRSKÄNEN.
Niku oli ottanut hommansa niin vakavasti, että oli hankkinut megafonin saadakseen komentonsa kuuluviin. Jake horjui digitaalikameransa kanssa Nikun vieressä ja kuvaili välillä nakkipapereita nokkivia lokkejakin. Tämä ihmetytti kilpailijoita suuresti. Niku otti megafonin käteensä:
- No niin kilpailijat. Tänään on sitten vuorossa ensimmäinen laji, joka on kunnon aamupäiväjurri.
Kilpailijat katsoivat hölmistyneinä vuoroin toisiaan, vuoroin kahta hampparia, jotka toimivat selvästi kilpailun johtajina.
- Mitä? Täällähän nimenomaan vaadittiin raittiutta. Mitäs peliä tämä nyt on? kysyi eräs luontoaktivisti Lahdesta.
- Hä? Kuka vittu semmoista on mennyt vaatimaan? kysyi Niku.
- No sehän oli pääsyvaatimus, kuului joukosta vihainen ääni. - Sitä paitsi minä en viinaa juo, se on varma.
Niku alkoi miettiä kuumeisesti yllättävää tilannetta, sillä hän oli varannut monta laatikollista viskiä, konjakkia, kossua, likööreitä ja viinejä. Lopuksi oli tarkoitus särpiä olutta. Niku otti megafonin päättäväisesti käteensä ja sanoi kuuluvasti:
- Hyvät kilpailijat, ne jotka eivät aio osallistua tähän leikkimieliseen kisaan voivat riisua tuulipukunsa ja painua vittuun.
Ryhmä katseli hämmästyneenä toisiaan.
- Haluan korostaa, että nyt kyse on kestävyyslajista, jolla testataan onko teissä ainesta taistella maineesta, kunniasta ja siitä vitun miljoonapuljusta. Ei teistä mitään alkoholisteja olla tekemässä. Tämä on peliä, vitun kovaa peliä, julisti Niku.
Yksi leseenpurija riisui tuulipukunsa ja paiskasi sen Nikun jalkoihin ja sanoi:
- Ja minähän en viinaa juo, en edes miljoonasta.
Jake kuvasi vihaisesti pois marsivaa kilpailijaa ja ajatteli hiljaa mielessään; hullu, mä olen pistänyt varmaan millin brenkkuun ja toi ei juo vaikka voisi saada miltsin ja ilmaista brenkkua.

Ryhmässä käytiin hiljaista mutta vakavaa keskustelua, jonka jälkeen nokkamieheksi osoittautunut lahtelainen luontoaktivisti Pekka Ruohonen astui ryhmän eteen ja sanoi:
- No, hyvä on. Kisahan tämä on. Missä sitä viinaa on?
Niku innostui oitis ja lähti taluttamaan ryhmää läheiseen metsikköön, jossa odotti pari Nikun deekukaveria viinalaatikoiden vahteina. Paikalle oli varattu myös pahvipikareita ja pari toppaa punaista mallua.
- Koska kisa on pitkä ja kallis olemme taloudellisista syistä johtuen joutuneet säästämään blandiksissa, joten kisassa juomat juodaan alkuperäisessä arvokkaassa maussaan.

Nikun kaverit olivat kuin suoraan baarimestareiden kisasta täyttäessään mukeja.
- Ensin juodaan mukit konjakkia, se tekee vatsalle hyvää, selitti Niku avausmukillista.
Ryhmäläiset maistoivat varovasti mukejaan ja irvistivät joka hörpyn jälkeen.
- Nyt haluan muistuttaa, että aikaa on tasan kolme tuntia, joten kehottaisin lopettaman ton vitun tissuttelun ja vetämään sitä kannua vähän taajempaan, komensi Niku.
- Kolme tuntia? Siis pitääkö meidän juoda kolmessa tunnissa nuo kaikki laatikot viinaa? Me jotka emme ole ikinä juoneet simaa vahvempaa? kysyi eräs porvoolainen kirjastonhoitajatyttö.
- Kyllä. Luulitteko te vittu, että tämä on joku parisuhdekurssi. Vittu täällä taistellaan miljoonien yrityksestä! ärjyi Niku.
Kyllä absolutistikin voi olla ahne, joten mukia alkoi kaatua rivakammin. Pari kilpailijaa heitti toisen mukillisensa metsään, riisui tuulipukunsa ja työnsi sormet kurkkuunsa. Heidän kisa loppui manuaalin vatsahuuhteluun.

Kolmen tunnin kuluttua kontulalainen metsikkö muistutti valloitettua sotarintamaa. Puolikuolleita ihmisiä makasi joko kokonaan sammuneina tai puolittain hereillä hokien ihmeellisiä asioita.
- Olenko minä enää olemassa? Minä näen itseni tuolla puussa työntämässä käpyä perseeseeni. Kertokaa oi kilpailijaystäväni, makaanko minä tässä vai olenko todella tuon puun latvassa työntämässä käpyä pyllyyni. Oi kertokaa, hoki eräs Orimattilasta saapunut ohjelmistosuunnittelija.
Jake meni Nikun viereen ja kuiskasi tämän korvan:
- Oliko noissa pulloissa muuta kuin viinaa?
- Ei?
- No ootsä koskaan kuvitellut brenkun voimalla ittees puussa duunaamassa käpyä hanuriin? kysyi Jake tajuamatta, että kaikki ääni taltioitui myös nauhalle.
- En viinan voimalla. Kerran yhdellä tripillä mä luulin olevani käpy ja tuli aika vitun kiire kun orava hyppäs partsin kaiteelle ja alko tsiigaan mua kiinnostuneena. Meinasin hypätä partsilta alas. Onneks se kurre hyppäs ensin.
- Niin niin, mutta nyt puhun brenkusta enkä mistään butaanikännistä.
- No ehkä se ensimmäinen känni voi olla aika raju - jos sen ottaa liian vanhana, filosofoi Niku.

Tuomaristo antoi joukkueen levätä neljä tuntia, jonka jälkeen Niku ja kaksi adjutanttia alkoivat herätellä kilpailijoita varsinaiseen kokeeseen. Jake pyöri kameransa kanssa korisevien kilpailijoiden välissä.
Tokkuraisia olentoja alkoi varovasti nousta ensin istumaan. Osa hieroi päätään, mutta muutama nousi välittömästi ampumaan viinalle haisevaa vaahto-oksennusta pitkin Kontulan kaunista puustoa. Niku katseli tyytyväisenä kisan tulosta.
- No niin, jäljellä on enää 36 kilpailijaa ja edessä on päivän varsinainen kilpailu, selitti Niku.
- Mitäh?! Eikä tässä ollut kilpailua ihan tarpeeksi? kysyi vammalalainen maatalouslomittaja.
Niku suuttui ja alkoi huutaa:
- Luuletko sä perkele että se on joku kilpailu kun saa vetää ilmaista viinaa niin paljon kuin räkäpumppu kestää? Sehän on suorastaan juhlaa. Saisitte suudella mun klabeja kiitokseksi, että mä järjestin teille ilmaisen aamupäiväjurrin.
Tämän kuultuaan kuusi kilpailijaa ryntäsi metsään oksentamaan.

Kun nämä kuusi kilpailijaa pystyivät olemaan ajattelematta Nikun jalkojen suutelua, kisa saattoi jatkua.
- No niin, nyt alkaa varsinainen pudotuskilpailu, eli juoksukilpailu, sanoi Niku.
- Ei helevetti, enhän mie pysy ees kunnolla pystysä, miten mie voisin juosta jolkuttaa? kysyi Ylivieskasta tullut nuorimies.
- Niinpä, nyt karsitaankin heikot pois. Muistakaa, vain oksentamatta maaliin päässeet saavat jatkaa, muille koittaa kotimatka, sanoi Niku kylmästi.
- No mihin meijän pittää juosta?
- Mellunmäen Essolle, josta ostatte pullon päärynäsiideriä, sanoi Niku.
- Mistä helevetistä mie tiijän misä on koko Mellunmäki, mie oon ekkaa kertaa Helsigisä.
- Olkaa huoleti. Olen varannut matkan varrelle hyviä ystäviäni, jotka opastavat teitä oikealle reitille mutta muistakaa, he myös seuraavat jos joku oksentaa, selitti Niku.
- Olet sie ite keksiny tän kisan? kysyi Ylivieskan poika.
- Olen. Miten niin?
- Siehän olet ihan pähkähullu.
- Tuo mies diskataan, riisu tuulipukusi ja painu vittuun, komensi Niku.
- Mielihyvin, sanoi Ylivieskan kisaaja ja lähti hoipertelemaan kohti taksiasemaa.

Muut kisaajat asettuivat hoippuvin jaloin lähtöviivalle ja jäivät odottamaan Nikun lähtökäskyä. Paikalle oli kerääntynyt melkoinen määrä uteliaita kontulalaisia, jotka katselivat ihmeissään omituista juoksukilpailua.
- Paikoillanne valmiit - HEP!

35 kilpailijaa lähti hoipertelemaan kohti Mellunmäen Essoa, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä. Jo parin sadan metrin jälkeen viisi kilpailijaa ryntäsi pusikkoon oksentamaan. Tasaisin välein löytyi Kontulan ja Mellunmäen Esson väliltä alkoholilta haisevia oksennuslammikoita ja mytyssä olevia tuulipukuja. Paikallisilla koirilla oli onnenpäivät. Muutaman kilometrin matkaan kului voittajalta melkein kolme tuntia, joka on varmasti oman lajinsa ennätys. Mellunmäen Essolle pääsi oksentamatta ainoastaan kahdeksan kilpailijaa. Heidän piti vielä mennä ostamaan vaadittavat päärynäsiiderit, mutta kenellekään ei myyty liian voimakkaan päihtymisen vuoksi. Tämän Niku päätti antaa anteeksi, sillä muuten hänellä ei olisi ollut enää ainuttakaan kilpailijaa jäljellä.

Huonovointiset kahdeksan kilpailija nojailivat bensa-aseman seinään kun Niku kaartoi taksilla paikalle.
- Huomenna valitaan sitten molemmille joukkueille kapteenit, sanoi Niku.
- Mille molemmille? ihmetteli lahtelainen Pekka Ruohonen.
- Huomisesta alkaen kilpailee kaksi nelihenkistä joukkuetta, Pilvi ja Veikko. Nyt voitte mennä tuohon lähimetsään nukkumaan, sillä huomenna on edessä rankka päivä, lupasi Niku.

Jake kuvasi hyvännäköistä naista, joka oli tankkaamassa autoaan.
---------------------
Jatkuu huomenna..

[Sami112]

VIIMEINEN SUURI SEIKKAILU - 3. päivä

Niku oli hankkinut Pärskäsen Vesijohtoliikkeen rahoilla kännykän, jota hän käytti tekstiviestien lähettämiseen, joilla pyysi Voitto Pärskäseltä kulloiseenkin projektiin rahoitusta. Niku ei välittänyt olla turhaan puheyhteydessä kisan kustantajan kanssa, sillä hän koko ajan pelkäsi jäävänsä kiinni pienestä valheesta, joka liittyi hänen ammattitaitoonsa järjestää seikkailukilpailuita. Voitto halusi nyt kuulla omin korvin kisan edistymisestä. Kännykkä pirahti.
- Voi saatana, sanoi Niku nähtyään numeron, josta soitettiin.
- No mitä? kysyi Jake, kisan hovikuvaaja.
- Se ukko soittaa, sanoi Niku ja vastasi luuriin reippaasti. - Vitun Suuren Seikkailun virallinen kisapuhelin. Miten voin palvella?
- No Pärskäsen Voitto täsä terve, mites teitillä on menny siellä?
- Kas itse kilpailun rahoittaja, sanoi Niku innostuneesti, - täytyy sanoa että kaikki on mennyt tähän mennessä aivan nappiin. Kohta lähdetään joukkueiden luo ja kapteenit jotka eilen valittiin, he saavat valita omat joukkueensa.
- Jaa, että oikein kapteenit. Mites työ ne kapteenit oikein valihtitte?
- Ööh, tuota miten sen nyt sanoisi, alkoi Niku takellella, - sitähän sanotaan että ruoho on on aina vihreämpää aidan tuolla puolen...
- Hetkonen, nyt mie kyllä putosin kärryiltä, ihmetteli Voitto.
- Niin, meillä oli sellainen aitakilpailu, jossa jokaisen piti hypätä ruohon vihreämmälle puolelle ja pisimmälle hypännyt pääsi kapteeniksi.
Jake katseli suu auki Nikua, joka selitteli ihan täyttä paskaa edellisen päivän tapahtumista.
- No on teillä siellä kisat, päivitteli Voitto, - mutta tuoha kuulostaa iha hyvältä. Jatkakaahan pojaat samaan malliin.
Niku näytti Jakelle peukaloa merkkinä onnistuneesta puhelusta.
- No ihan varmasti jatketaan. Täytyykin tästä lähteä jo tapaamaan joukkueita.
- No onnea vaan kaikille, toivotti Pärskänen ja lopetti puhelun.

Joukkueet olivat majoittuneet Kontulan ostarin välittömään läheisyyteen. Edellisen päivän hysteria oli muuttunut lieväksi apatiaksi, jonkinlaiseksi marihuanan poltosta aiheutuneeksi vierotusoireeksi.
- Tänään sitten valitaan joukkueet, huokaisi Pekka Ruohonen.
- Mitenköhän sekin taas tapahtuu, epäili Satu uneliaasti.
- Kai sitä pitää työntää elävä kyykäärme perseeseensä, murahti Masa Kamppuri, joka oli jälleen huonolla tuulella. - Kenellä se pysyy pisimpään sisällä pääsee Pilven joukkueeseen ja loput menee Veikon ryhmään.
- No älä nyt tuollaisia puhu, sanoi Nakke Timokka, - manaat vielä jotain kamalaa tapahtuvaksi.

Joukkueen jäsenet olivat juuri keskustelemassa mahdollisesta valintatavasta kun paikalle saapuivat Niku ja Jake kameroineen.
- Hyvää huomenta Pilven ja Veikon jäsenet, sanoi Niku, - tai siis kohta valittavat jäsenet. Kapteenithan meillä vasta onkin. No, jännittääkö?
Osa jäsenistä nyökkäsi vaisusti.
- Niin pitääkin, sillä valintatapa tulee olemaan raaka ja julma, sanoi Niku.
Ryhmäläiset katsoivat toisiaan huolestuneina.
- Valinnan tekevät nimittäin kapteenit.
Sakke Vikuri, Pilven kapteeni ja Nappi Kalmakka, Veikon kapteeni katsoivat kysyvästi toisiaan.
- Aivan, sanoi Niku. - Tiedän että se tulee olemaan vaikea ja raaka ratkaisu, mutta todistaaksenne olevanne riittävän kovia sällejä kapteenin vaativaan virkaan, teidän pitää pystyä valitsemaan kolme jäsentä kuudesta omaan joukkueeseenne.
- Siis eikö mitään testejä? kysyi Suvi Marikka, Keravan tyttö.
- Eiköhän tässä ole testejä jo ihan tarpeeksi tehty. Nyt on todellisen henkisen testin paikka, sanoi Niku. - Sakke ja Nappi, pyydän teidät tähän viereeni.
Miehet tulivat varovasti Nikun molemmin puolin.
- Nappi, sä kun voitit eilen niin saat valita ensimmäisenä, sanoi Niku.
- Ai jonkun nuista? kysyi Nappi.
- No ei kun tuolla ostarilla maleksivista pultsareista. No totta vitussa nuista!
- No mie otan Sadun.
Satu nousi iloisena ylös ja tuli Napin viereen.
- Minkä takia sä valitsit juuri Sadun ensimmäisenä, kysyi Niku uteliaana.
- No kun sillä on ehottomasti paras perse, vastasi Nappi.
Sadun suu loksahti loukkaantuneesti auki.
- Siis, siis sähän olet ihan täysi sika! huusi Satu.
Jake kiersi kameransa kanssa Sadun taakse ja yritti kuvata tämän persettä. Tämän huomattuaan Satu ja Jake kävivät ihmeellistä "piilota perseesi kameralta" leikkiä.
- Jake, lopeta! komensi Niku. - Nyt on Saken vuoro valita. Kenet sinä otat?
- Minä otan ehdottomasti Masan, sanoi Sakke onnellisena.
Masa nousi paikaltaan ja hymyili luultavasti ensimmäisen kerran koko kisan aikana.
- No, mikäs sun valintaperusteesi oli? kysyi Niku.
- No mä olen ehdottomasti eri mieltä Napin kanssa.
- Kuinka niin? ihmetteli Niku.
- Minä valitsin kilpailijan, jolla on tämän ryhmän ehdottomasti paras ja naitavin perse.
Masa kääntyi katsomaan epäuskoisena Sakkea odottaen tämän kasvoilta merkkiä vitsistä. Nähtyään Saken onnellisena hymyilevät kasvot ja silmät, jotka selvästi mittailivat Masan miehekästä vartaloa alkoi Masa kirota:
- Ei saatana. Tähän joukkueeseen mää en jää, se on jumalauta ihan varma. Voi vittu... naitavin perse...
- Masa, kapteenin päätöksestä ei voi valittaa, sanoi Niku kylmästi.
Samalla Jake yritti alkaa kuvata Masan persettä. Tämän huomattuaan Masa alkoi raivota:
- Painu sää saatanan pervo vittuun sen kamerasi kanssa tai mää tungen sut sen zoomin kanssa ton homon perseeseen.
Lopulta Masa hermostui sen verran, että antoi napakan potkun suoraan Jaken pusseille. Jake alkoi kieriskellä maassa pidellen muniaan. Sakke katsoi silmät säteillen vieressään riehuvaa Masa ja huokaisi:
- Ihanan miehekästä...
- Miten vitussa tuo pystyi piilottamaan ton sairautensa, murisi Masa ja katsoi vihaisesti Sakkea.
- Minkä ihmeen sairauden? kysyi Suvi.
- No sehän on homo, ärähti Masa.
- Ei se ole mikään sairaus, kivahti Suvi.
- Hei hei hei, nyt rauha maahan, sanoi Niku. - Kapteenit valitsevat joukkueet ja nyt ei kukaan voi enää perääntyä. Sinun vuorosi Nappi.
- No mie otan tuon Suvin.
- Just joo, kiitti vitusti, ärähti Masa. - Voi vittu, nyt meillä on tällainen saatanan poikaporukka joukkueena.
- Olisit eilen nauranut pitempään, sanoi Niku kylmästi.
- Miten niin? ihmetteli Masa.
- Olisit nyt itse valitsemassa joukkuetta.

Jake alkoi kömpiä pystyyn ja yritti yhdeksänkymmenen asteen kulmassa kuvata joukkueiden valintaa.
- Miksi sä muuten valitsit Suvin? kysyi Niku.
- No ku sillä on toiseksi paras perse, sanoi Nappi
- Vastalause! hihkaisi Sakke.
- Voi vitun hintti, pidä nyt se turpa kiinni! karjaisi Masa.
- Masa Kamppuri. Annan nyt ensimmäisen varoituksen. Kerran vielä auot päätäsi tuohon sävyyn ja te nukutte Saken kanssa ensi yönä samassa makuupussissa.
Saken kasvot kirkastuivat. Masa loikkasi kauemmas kapteenistaan.
- Sitten on taas Saken vuoro valita, komensi Niku.
- Mä otan ton Kristerin, sanoi Sakke.
Krister nousi reippaana pystyyn ja sanoi hiljaa:
- No, pelaamaanhan dänne on duldu.
- Miksi valitsit Kristerin? kysyi Niku.
- Sillä on niin ihanan pehmeä ääni, kujersi Sakke.
- Hyi saatana... murisi Masa sivummalla.
Krister yritti kröhiä ääntään karheammaksi.
- Ja sitten onkin Veikon joukkueen viimeinen valinta.
- Mie otan Pekan, sanoi Nappi.
Pekka Ruohonen, luontoaktivisti nousi reippaasti ylös.
- Ja miksi juuri Pekka? kysyi Niku.
- Miusta tuntuu että hää on kiinnostunut vain pöllöistä - ei pilluista lainkaan, sanoi Nappi.
Suvi ja Satu katsoivat toisiaan ihmeissään. Pekka, selvästi joukon "viisain" kohautti olkapäitään ja huokaisi tajuttuaan, että molemmat kapteenit olivat äärettömän kiinnostuneita seksistä. Kumpikin omalla tavallaan.
- Ja sitten on Saken vuoro valita, sanoi Niku.
- Hei Niku, onko sulla tuossa päässä nahan ja kusen lisäksi mitään muuta? kysyi Masa.
- Hetkinen, mitä tuli sanottua? ällistyi Niku.
- No mitä vitun valitsemista siinä on, jos jäljellä on enää yksi kilpailija.
Niku katseli yksinään odottavaa Nakkea ja alkoi miettiä.
- Niin no, tavallaan, mutta Masa, korotti Niku ääntään, - Saken makuupussi alkaa lähestyä sua uhkaavasti.
Sakke taputti onnellisena käsiään yhteen. Nakke nousi ja tuli Masan ja Kristerin viereen.

Joukkueet supattelivat keskenään paitsi Masa, joka pysyi vähän matkan päässä ryhmästään. Niku tuli joukkueiden väliin.
- Nyt Pilven ja Veikon joukkueet ovat kasassa, joten voimme aloittaa varsinaiset skabat, julisti Niku. - Ensimmäisenä yönä Pilven joukkue nukkuu tossa lähiskuttassa spurguilta vuokratuissa pahvimajoissa. Ainakin toistaiseksi Pilvelle on varattu neljä makuupussia...
Tämän sanottuaan Niku katsoi merkitsevästi Masaa.
- Veikot sen sijaan nukkuvat tossa ostarin takana olevassa työmaaparakissa, mutta huomenna alkava äärettömän vaarallinen kilpailu voi vaihtaa leirien paikkaa. Levätkää ensi yö hyvin, sillä huomenna alkaa todellinen kamppailu - elämästä ja kuolemasta.

Krister kuiskasi Nakelle:
- Midä on spurgud?
- Kai ne on puliukkoja, vastasi.
- Ai, osaako ne rakendaa majoja? honotti Krister.
- Kohtahan se nähdään.

Masa ei lähtenyt metsään vaan painui ostarille ostamaan iltapäivälehteä, josta etsi kotikäyntejä tekevän huoran numeroa.
---------------------------
Jatkuu...

[Laaka]

Aika nostaa tämäkin tobikki maanpinnalle

YAY!

[JouNi@Arcticmetalsha]

juu u...YAY vaan sitten

[Jabi]

Olin eilen työhaastattelussa. Meni omasta mielestäni hyvin, mutta hakijoitakin oli toisaalta aika monta. Nyt sitä vaan jännitetään paskat housussa puhelimen vieressä sitten tämä päivä.

[Moikko]

voihan yrskäys!!! Aamulla varpaati jäässä illalla korvat päässä....että näin meillä menee töissä

[Figaro1]

Olisikos tuohon "kossumäyriksen" kuvaan antaa suoraa linkkiä? Voisin nimittäin ilahduttaa paria kaveria tuolla kuvalla

[Sleeper7135]

http://kotiweb.kotiportti.fi/samililja/ ... mayris.jpg

[Figaro1]

Kiitos

[JouNi@Arcticmetalsha]

olikos tämä se spämmi topic?

siinä on ainakin yks psämmi

[Laaka]

on ollut kyllä hiljaista
Samii..?? missä olet

[Sami112]

Täällähän mää...Autoa tullut ajelutettua, ei paljoa tuu kotona oltua. Ei riemulla rajaa kun kasilla ajaa

[Sami112]

Come on, Come on Little Darling Rokki soi, ja auto kulkee, ai perkele.. ROCK'N'ROLL!!!