King of Loss wrote: Hommattu on täälläkin. Levyltä tunnistaa kyllä bändin ja varsinkin alkupuolisko kolahtaa kovaa. Loppupään biisit vaativat vielä muutaman kuuntelukierroksen, että alkavat jäämään mieleen. Aivan yhtä lujaa ei tällä levyllä mennä kuin kahdella aikaisemmalla, mutta ne tutut elementit ovat kuitenkin edelleen kuultavissa.
Itsekin olen huomannut juuri tuon että Thunderien levyillä ekat biisit ovat aina "tutun turvallista" ja "heti maistuvaa" menoa ja loppupäässä on sitä vähän enemmän pureskelua vaativaa kamaa. Kuten jo sanoin, tempojen alaspäin hilaus on minusta ollut levyllä vain ja ainoastaan hyvästä. Ei niitä supertuplia tarvitse joka biisiin tunkea. Ja tutun kuuloiset elementit tosiaan paistavat korvaan heti, mutta niin kauan kuin biisit miellyttävät, se ei haittaa minua ainakaan yhtään.
King of Loss wrote:
Pasin äänenkäytössä on kuultavissa laajempaa skaalaa. Välillä tulee mieleen jo etäisesti Russel Allenin murahtelut, etenkin kappaleessa Liquid of the Kings. Ehdotonta eliittiä suomalaisissa laulajissa.
Omasta mielestäni lievä korostus on Pasin suurin miinus ja sekin on pientä verrattuna moniin muihin. Hieno solisti kyllä todellakin ja sopii TS:n biiseihin kuin nenä päähän
King of Loss wrote:
Erittäin onnistunut kokonaisuus joka tapauksessa levy on. Varmasti tulee soittimessa lähipäivät pyöritettyä kappaleita.
Et ole ihan yksin, ajattelen ihan samaa. Jokainen Thunderi on ollut edeltäjäänsä parempi vaikka kaikki ovatkin vähintään hyviä.
King of Loss wrote:
Mitä näihin hittimelodioihin tulee niin jos kappaleen ainoa heikkous on, että se miellyttää kuuntelijaa, niin mitä sitä suotta kuuntelemaan sellaista tuubaa. Maailma on täynnä kappaleita, jotka eivät taatusti miellytä ketään. Niistä on varaa valita. Minut ainakin Thunderstone on saanut yhä uudelleen pistämään levyn soittimeen, vaikka kappaleet ovatkin hyvin soitettuja ja kertosäkeet tarttuvia. Ovatpa joskus jopa saaneet hyräilemään mukanakin.
Minä en kanssa voi tajuta sitä että "hittimelodian" sisältävää biisiä ei muka voi diggailla. Maailmassa on levytetty niin paljon biisejä että väkisinkin osa kuullostaa keskenään samalta. Ja mielestäni yksi Thunderien hienouksista on (tämän muuten Nino itse allekirjoitti kun hänelle mainitsin, terveisiä vaan miehelle!!) se fakta että vaikka musa kuullostaakin etäisesti siltä että "tämä on kuultu jo" niin suoraa linkkiä mihinkään levyttäneeseen bändiin ei kuitenkaan voi antaa.
I'm going nowhere. All the way to nowhere.